Puolukka - toinen metsien superfood

Hyvinvointi  ja terveys ei koostu yhdestä tekijästä vaan monista pienistä tekijöistä. Ihan niinkuin pienistä puroista syntyy isompi vesistö. Nyt iltapäivälehdet ovat kovin innostuneet kirjoittamaan marjoista. En yleensä lue näitä lööpeillä ratsastavia lehtiä mutta todettakoon, että kerrankin hyvää asiaa marjoista. Tämän vuoden puolukkasato on ilmeisesti hyvä. Joten nyt kannattaa suunnata metsään ja poimimaan puolukoita, jos vain suinkin kykenee. 

Tulipa tuossa yksi aamu testattua se, että puolukoita poimii nopeammin kuin mustikoita. Keräsin tuollaisen vähän reilun litran astian noin puolessa tunnissa. Mustikoiden kanssa on mennyt enemmän aikaa, ehkä noin tunti, riippuen siitä, kuinka paljon pitää kävellä metsässä ja etsiä mustikoita/vaihtaa poimimispaikkaa. :D Poimin yleensä ilman poimuria, sillä poimureiden kanssa tulee enemmän roskia. Se kyllä nopeuttaa ja jos marjoja on paljon, niin poimuri on hyvä apuväline. Nyt näin somessa jonkun kehittelemän/itsetehdyn poimurin tyyliin jostain keittiövälineestä. Mutta en lähtenyt sellaistakaan kokeilemaan. 

Puolukan hyvät vaikutukset:

** vitamiinit, hivenaineet, kuitu

** suuri polyfenolipitoisuus -> vahva antioksidanttivaikutus

Puolukan hyvät vaikutukset ylettyvät myös matala-asteisen tulehduksen estämiseen, verenpaineen alenemiseen, diabeteksen kehittymiseen ja suoliston hyvinvointiin.

Mikään marja ei tietenkään korvaa epäterveellisiä tapoja mutta yhdessä muiden marjojen kanssa puolukka on hyvä lisä. Itse olen huomannut esimerkiksi puolukan alentavan verenpainetta. Jos aamumarjojeni seassa on puolukkaa, niin hetkeä myöhemmin huomaan, että noustessa saattaa alkaa huimata. Tämä siis matalan verenpaineen kanssa eli se alentaa verenpainetta itsellä vähän turhankin matalaksi. Enemmistöllä suomalaisilla taitaa olla korkeampi verenpaine niin ehdottomasti ottaisin puolukan päivittäiseen käyttöön ja katsoisin, alentaisiko puolukat verenpainetta itsellä. Monilla nimittäin alentaa. 1 desilitra puolukkaa voi jo auttaa verenpaineen alentamisessa. Toki puolukka ei tee ihmeitä mutta muiden hyvien tapojen kanssa, voi yllättyä vaikutuksista.

Syötkö sinä puolukkaa?

Okei, lupaan, että marjajutut päättyvät ehkäpä tähän ja seuraavalla kerralla jotain muuta. Paljonhan tuolla luonnoksissa on postausideoita... 

Parhaat TOP 3 ravitsemusaiheiset kirjat

Kesä on hyvää aikaa lisätä omaa tietoisuutta ravitsemusasioista. Ajattelin listata TOP 3 ravitsemusaiheiset kirjat. Jos sinulla on elämäntapamuutos mielessä ja/tai haluat pudottaa painoa, olla energisempi tai mitä ikinä, aloita lukeminen vaikkapa ravitsemusaiheisista kirjoista. 

Uudet tavat vaatii toistoa ja rutiinia. Elämätapamuutos tai painon pudottaminen vaatii uusia tapoja. Aloita jo tänään!

Jessie Inchauspe: Glukoosikumous

Tämä on oikeasti mullistava kirja. Painonhallinta ja painon pudottaminen vaatii uusia toimia. Olen todella paljon nähnyt tai lukenut ihmisistä, jotka ovat pudottaneet pysyvästi painoa, kun ovat tehneet totaalisia elämäntapamuutoksia. Yksi elementti pysyvään painonhallintaan ja painon pudottamiseen on ravinto. Kun saa elimistön proteiini/rasvapainotteiseksi, niin siitä ei halua luopua. Eikä sinun tarvitse luopua kaikista hiilareista, jos et niin tahdo, mutta opettele ruokien syömisjärjestys, niin jo se on mullistavaa. Monilla painonhallinta ja painon pudottaminen onnistuu, kun muuttaa ruokien syömisjärjestystä. Toki siinä täytyy karsia turhat höttöhiilarit ja sokerit pois mutta ruokien syömisjärjestys on jo avain onneen. Olennaisena asiana tähän liittyy verensokerinhallinta. Kun verensokeri on tasainen, et koe äkillistä nälkää ja nälkä pysyy pidempään loitolla, kun syöt proteiini/rasvapainotteisesti ja turha napostelu jää pois.

Chris van Tulleken: Ultraprosessoitua

Tämän kirjan jälkeen et halua syödä mitään valmisruokaa. Paksu teos mutta löytyy myös äänikirjana.

Karita Aaltonen: Uskalla parantua

Tämä kirja puolestaan antaa voimaa, uskoa ja toivoa eri sairauksiin sairastuneille. Kaikki paraneminen on mahdollista, kunhan vaan muodostat ravinnosta hyvän kokonaisuuden ja jätät mm. turhat sokerit pois. Kirjan kirjoittaja sai aivokasvain diagnoosin, ja on nyt puolestaan täysin terve. Hän parani mm. lääkehoidon, ja ravinnon avulla. Lue kirja! Alussa kirja voi olla epätoivoinen mutta kun pääset alun yli niin huomaat, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ihmisellä ja tarinalla on onnellinen loppu. Mulla olis niin paljon sanottavaa myös sairaaloiden ruoista ja ravitsemuksesta, koska tämä meidän systeemi ei tue kokonaisvaltaista paranemista. Paljon on toki aina henkilön omalla vastuulla mutta se vaatii sen, että ottaa itse selvää asioista, teet ehkä jotain vastoin sairaaloiden ruokasuosituksia ja kuuntelet omaa kehoasi. 

Oliko näissä kirjoissa sinulle tuttuja kirjoja?

Nyt trendaa: sardiinit

Näitä kaikkia trendejä tulee ja menee. Ollaanko edes toivuttu vielä siitä japanilaisjuustokakkutrendistä, kun edelleen Salakis on huonosti saatavilla kaupoissa?

Eniten ehkä ärsyttää näissä trendeissä se, että hyvät ja terveelliset tuotteet ovat huonosti saatavilla ja sitten niitä ei saa ollenkaan. Toisaalta, hyvä, että ihmiset löytävät terveellisiä tuotteita.

Jossain vaiheessa, varmaan luennoilla ja muutenkin ravitsemussomessa, huomasin, että nyt ihmiset villiintyy sardiineista. Tunnustan, että en taida olla koskaan edes maistanut sardiineja. En yleensä lähde mihinkään trendeihin mukaan - koski ne liikuntaa, ravitsemusta, tai vaikka neulomista. Toisaalta se voi näyttää myös siltä, että lähden mutta taustalla on kuitenkin aina se oma innostus, kiinnostus ja moni muu asia.

Tässä yksi päivä käväisin sekä k-ryhmän että s-ryhmät isot kaupat ja tyhjältä siellä hyllyt näytti sardiinien osalta. Tai ainakin niiden sardiinien, jotka olisin kelpuuttanut. Hyllyillä oli muutamia sardiineja mutta ne eivät läpäisseet omia standardeja.

Lidlin valikoimaa en enää lähtenyt tsekkaamaan ja päädyin ottamaan s-ryhmältä yhden sardiinipurkin. 

Sardiineilla on hyviä terveysvaikutuksia ja siksi itsekin kiinnostuin asiasta ja nyt päädyin ostamaan tuotteen ja tulen maistamaan sitä tiettävästi ensimmäistä kertaa. 

Miksi sardiinit?

** Sardiinit ovat yksi ravinnerikkaimmista ruoista. Hyvä omega3:n lähde, joka enemmän kuin lohessa.

** laadukasta, hyvin imeytyvää proteiinia

** d-vitamiinia

** kalsiumia (ruodoista) luustolle

** kreatiinia (energia ja aivotoiminta)

** sinkkiä ja seleeniä (iholle)

** jodia

** pieni kala - vähemmän raskasmetalleja

Sardiinit ovat monikäyttöisiä ja niitä voi syödä jopa ihan sellaisenaan tai valmistaa erikseen. Valitse sardiineista veteen tai oliiviöljyyn säilötyt. Moni on näemmä tämän oivaltanut ja juuri nämä oliiviöljyyn säilötyt olivat loppu tai sitten paljon kalliimpia kuin muut.

Tämän sitten valitsin ja maksoi yli 4 €. Terveellinen ruoka on kallista, sillä alle tämän hinnan olisi saanut huonolaatuisemman sardiinipurkin. Vielä en ole maistanut mutta toivon, että tästä tulee ihan hyvä tapa arkeen välillä. En ole katsonut, että miten valmistan vai otanko ne lisukkeeksi tms. Sen koommin ei oikein ole odotuksia tai toiveita maun yms suhteen ja yritän muistaa, että ihmisen tarvitsee maistaa tuotetta useamman kerran, jotta se siihen tottuu. Oma tunne on nyt sardiineista, että ne ovat ihan ok ja ei aiheuta mitään sen koommin inhokkijuttuja. Palaan asiaan, kun ollaan maistettu. Toivotaan, että kaupat saa sardiinivalikoimat kuntoon ja tuotteita tulisi pian lisää.

Oletko sinä maistanut sardiineja? Oletko huomannut, että monista kaupoista saattaa olla hyvät sardiinit loppu?

Me ei tarvita mitään indeksejä

Satuin törmäämään johonkin artikkeliin taannoin, jossa sanottiin, että on kehitetty taas jokin uusi indeksi ihmisten liikkumiselle tms. Joo, kiva, että ollaan kekseliäitä ja tehdään kaikenlaista tällaista mutta tosiasiassa me ei tarvita mitään indeksejä liikkumiselle.

Miksi ei?

Se, että seurataan unta, seurataan ravintoa, seurataan ties mitä, tekee elämästä monimutkaista ja siinä samalla unohdetaan se oma itsetuntemus asioihin. Kun kysytään, nukuitko hyvin, ei osata vastata ilman että katsotaan sovelluksesta, miten nukuin. Ihmiset menevät sekaisin kaikesta tällaisesta, eivätkä enää osaa toimia yksinkertaisissa asioissa. Ei kenenkään tarvitse seurata vaikkapa unta. Kun opit tuntemaan oman itsesi, saat samat tiedot ja enemmänkin kuin jostain sovelluksesta. Kun opit tuntemaan oman kehosi vuorokausirytmin, tiedät, mikä määrä itselle on sopiva määrä unta, heräät ilman herätyskelloja, tiedät, kun on aika mennä nukkumaan. En tiedä, oliko tuo indeksi nyt tarkoitettu tavallisille ihmisille tai yksilöille mutta unohdetaan ne indeksit ja vastaavat. Pointtina siis se, että palataan yksinkertaisuuteen ja helppouteen eikä aleta seuraamaan jokaikistä indeksiä tai tehdä liikunnasta vaikeaa. Tuollaisten uusien indeksien keksiminen tekee ihmisille liikkumisesta vaikeaa ja ihmiset jotenkin unohtavat sen yksinkertaisen asian, että liikkuminen on helppoa. Ihmiset alkavat tuijottaa enemmän kaikkea tilastoitavaa ja rekisteröitävää ja unohtavat yksinkertaisuuden.

Mitä me tarvitaan?

Matalan kynnyksen liikkumista, terveellistä ravintoa ja tervettä ruokaympäristöä. Tottakai liikkumattomuuteen on monia eri syitä mutta en usko, että vähän liikkuva ihminen tarvitsee indeksejä liikkumiseen. Tottakai jokin asia voi motivoida hetkellisesti esimerkiksi askelmäärän seuraaminen tms mutta yleensä se onkin sitten vain sitä hetkellistä eikä pysyvää. Sen avulla voi toki innostua ja motivoitua mutta ne liian monimutkaiset indeksit eivät lisää liikuntaa.

Lisäksi tarvitsemme vahvuutta ja vahvaa persoonaa kieltäytyä sähköpotkulaudoista, karkeista, herkuista ja muista ruokaympäristön älyttömistä tuotteista ja kaikista niistä asioista, jotka yrittävät estää ihmisten liikkuvuuden.

Toki veroilla ja muilla voidaan saada hetkellisesti myös jotain tuloksia mutta loppujen lopulta kaikki on meidän omissa käsissämme. Se, että ei valita sitä sähköpotkulautaa vaikka niitä olisi sata rivissä ja vapaana. Se, että ei valita sitä karkkitarjousta kaupassa. Se, että valitaan matalan kynnyksen liikkuminen arjessa ja suositaan hyötyliikuntaa arjessa - sitä me tarvitaan! Ei se liikunnan ilo löydy indekseistä tai sovelluksista. Lisäksi sovellukset aiheuttavat aina myös enemmän ruutuaikaa aikuisille ja juuri sitäkin pitäisi välttää monistakin eri syistä. Mitä enemmän aikuisetkin ovat ruuduilla, sitä enemmän lapset oppivat myös meiltä aikuisilta vaivihkaa! 

Loppujen lopulta liikkuminen on helppoa eikä se maksa juurikaan mitään. Lähde ulos, lähde kävelemään, kokeile vaikka juoksua, jos haluat! Voit valita liikuntamuodon ihan itse, josta tykkäät ja unohda ne traumat koululiikunnasta. Niitä tuntuu olevan aika monilla aikuisilla nykypäivänä.  Nykypäivänä on niin monia eri liikuntamuotoja, että voi valita ihan itse mistä tykkää ja kokeilla. Melkeinpä väittäisin, että jokaiselle löytyy varmasti sopiva ja oikea liikuntamuoto, kunhan kokeilee, tutustuu ja miettii, mistä tykkää.

Pääasia, että aloitat jostain ja teet siitä rutiinin itsellesi. 

Oletko sinä kuullut / lukenut jostain uudesta indeksistä liikkumiselle?

Vastakkainasettelusta

Aika monessa asiassa nykyisin on aika kamalaa vastakkainasettelua. Myös ravitsemusjutuissa. Ravitsemus on itseasiassa varmaan tällä hetkellä yksi eniten vastakkainasetelluista asioista. Välillä tuntuu, että kilpaillaan siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä ja "me" ja "ne". Mitä ikinä tällä "me" ja "ne" sitten tarkoitetaankaan. Tämä postaus ei oikeastaan liity tähän kirjaan mitenkään. Tai sitten liittyy hyvin paljonkin siihen. Mulla on tapana lukea paljon eri ravitsemusaiheisia kirjoja ja seurata erilaisia ravintoterapeutteja, ravintovalmentajia, ravitsemusterapeutteja, lääkäreitä ja ylipäätään ravitsemusjutuista puhuvia ihmisiä mm. somessa ja saada mahdollisimman paljon erilaista tietoja, joista voi sitten muodostaa kuvan. Yleensä kun ei ole olemassa yhtä ja ainoaa totuutta vaan on monia kultaisia keskiteitä ja harmailla alueilla olevia asioita. Toisaalta myös loppujen lopuksi kaikissa aina toistuu samat asiat vaikka niistä ei hiiskuta paljon tai on luettavissa rivien välistä.

Viime aikoina on ihmetyttänyt mm. se, että miksi ei voida puhaltaa ns. yhteen hiilleen. Miksi lääkärit (ei kaikki, osa, mm. tämän kirjan kirjoittaja) tuomitsee (tai ainakin sellainen kuva tuli osittain kirjasta) muut, jotka ajattelee toisella tapaa? Miksi osa vaikkapa ravintovalmentajista tuomitsee taas lääkärit? Enemmän olen kyllä huomannut sitä lääkärit vs. muut -tyyppiä. Tätä tapahtuu puolin ja toisin ja yleensä mutkia vedetään suoriksi. 

Ihmisille tyypillistä on ajatella oman asiantuntijuuden kautta ja sitä kautta muodostaa käsitykset eri asioista. Siksi onkin hyvä, että jos vaikka seuraa somessa juuri niitä henkilöitä, jotka ajattelevat toisin kuin itse. Sen lisäksi, että se tuo perspektiiviä asioihin, lisää omaa tietoa. Se myös haastaa itseä aivan eri tavalla kuin että lukisit samanlaisia kirjoja tai seuraisit samanlailla ajattelevia somessa.  Lisäksi kun seuraat toisella tapaa ajattelevia, kehität omaa triggeröitymiskykyä etkä enää triggeröidy niin herkästi. Väitänpä, että kukaan täällä maailmassa ei ajattele tasan 100 % samalla tapaa kenenkään kanssa kaikista asioista. Siksi kaikenlainen luokittelu on turhaa ja typerääkin. 

Itse asiassa tämän kirjan ravinto-osio oli aika hyväkin. Alussa oli paljon lihaskunto / treeniasiaa ja se tuntui kuitenkin itselle todella puuduttavalta. Jotenkin myös ravintoasioissa oli luettavissa ainakin rivien välistä samankaltaisia ajatuksia kuin itsellä. Joistain olin kyllä myös täysin eri mieltä. Kirjan lopussa oli todella paljon vastakkainasettelua, tuomitsevuutta ym. Kirjan loppu aiheutti todella paljon päänsisäistä pohdintaa. Aloin myös seurata tätä tyyppiä somessa - joskin lopetin myös seuraamisen, sillä hän ei näytä hyväksyvän yhtään eriävää mielipidettä tai asiallista tai muuta neutraalia kommentointia, jos ajattelee asioista eri tavalla. 

Jokin aika sitten oli myös jossain somessa tuomittu esimerkiksi nämä vauvojen vyöhyketerapiat ym ja oliko peräti Hesarissakin siitä jotain juttua. 

Esimerkiksi tämän kirjan kirjoittaja. Hän näkee niitä potilaita, jotka tulevat vastaanotolle ja hän määrää mm. lääkkeitä ja potilaiden vaivoja hoidetaan lääkkeillä. Näin niinku yksinkertaisesti. Hän näkee ne tapaukset, jotka hän hoitaa ja yleensähän ne menevät varmasti tämän kaavan mukaan. Hän ei näe niitä ihmisiä, jotka saavat 'ongelmia' kuntoon esimerkiksi ravitsemuksen avulla koska ei hoida kaikkia sellaisia ihmisiä. Hän ei näe yhtään tätä toista näkökulmaa, vain sen omansa, jota hän hyödyntää potilaiden kanssa ja tuo sitä sitten ilmi. Joskin ilmeisesti jonkin verran näkee myös heitä, jotka saavat esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen kuntoon ravitsemuksen avulla. Mutta se, mikä pisti merkille on se, että jos asiakas/potilas ei saa esimerkiksi tyypin 2 diabetesta kuntoon ravitsemussuositusten avulla, määrätään lääkkeet. Kun ei ole olemassa vain yhtä tietä, vaan on olemassa monia eri teitä. Itse lähtisin tässä tapauksessa tekemään toisenlaista ruokavaliosuositusta, jonka avulla asiakas/potilas saa esimerkiksi sen tyypin 2 diabeteksen kuntoon. Jos ravitsemussuositukset eivät toimi, kokeile muita ruokavalioita. 

Onko se joltain pois, jos henkilö hoitaa itsensä kuntoon esimerkiksi sen ravitsemuksen avulla eikä turvaudu lääkkeisiin? Onko se pois joltain, jos vaikkapa vauvaperhe saa pahaa itkuisuutta pois vaikkapa sen vyöhyketerapian avulla? Kirjassa tuomittiin mm. vyöhyketerapiat ja kerrottiin, että se on rahastusta. No, jos tälle linjalle mennään, niin mitenkäs se rahastus yksityislääkäreiden vastaanotolla? Lääkäri saa vaikkapa 200 € siitä että auttaa potilasta yhdellä käynnillä. Vyöhyketerapeutti saa vaikkapa 40 € siitä, että auttaa perhettä yhdellä käynnillä. Että sinänsä ihan samalla tapaa se yksityislääkäri rahastaa niillä neuvoilla. Minusta tämän ei pitäisi olla näin vastakkainasettelua. Se, että jokin saa avun ja ratkaisun ongelmaan keinolla x niin pitäisi olla iloinen siitä, että henkilön ongelma korjattu. Miksi ei voida nähdä yhteistyössä lääketiedettä ja muita hoitokeinoja? Ei lääketiede ole ainut ratkaisu eri ongelmiin vaan ongelmat voivat poistua myös muilla eri keinoin.

Väistämättähän tässä tulee se mieleen, että se on pois siltä yksityislääkäriltä, kun vauvaperhe menee vyöhyketerapiaan. Ehkä pitäisi olla kiitollinen siitä, että yksi perhe / asiakas on saanut apua ongelmaan ja voi hyvin. Ihan samalla tapaa se vyöhyketerapeutti haluaa auttaa asiakasta kuin tavallinen lääkärikin. Kummallakin on minusta auttamishalua. Samoin kuin esimerkiksi ravintoterapeutit haluavat auttaa asiakasta selättämään ongelman ja voimaan paremmin ravinnon avulla.

Ei meidän pitäisi yhtään enempää vastakkainasetella ihmisiä (sitä on tässä maailmassa liikaakin) vaan löytää se yhteinen auttamishaluinen tie. Ai niin, lääkärit perustelevat kaikkea tieteellä ja tutkimuksilla. Mutta kun se tiede ei ole välttämättä se tavallinen perhe, tavallinen ihminen arjen perusongelmineen. Mihin jäi yksilökohtaisuus? Se. mikä on nähtävillä tieteessä, ei välttämättä toimi just siihen tavalliseen ongelmaan, joka on läsnä arjessa vaan siihen on olemassa muitakin keinoja.

Ajatuksia.... ? Mitä mietteitä heräsi?

Hyviä c-vitamiinin lähteitä ja kirjavinkki

Meille on sanottu, että appelsiini on hyvä c-vitamiinin lähde. Toki ehkä onkin, mutta on muitakin, joissa on jopa suurempi c-vitamiinipitoisuus kuin appelsiinissa. Luen aika paljon erilaisia ravitsemusaiheisia kirjoja, ja tietoni ovat useista eri lähteistä. Yksi hyvä kirja, jonka luin muutama vuosi sitten, oli Karita Aaltosen Uskalla parantua. Tänä vuonna nappasin toisen Karitan kirjan, Valoa lautasella - parane puhtaalla ravinnolla. Kirjassa on kivoja ja hyviä reseptejä sekä paljon tietoa ravinnosta. Kirjaan on haastateltu monia eri ravitsemusasiantuntijoita kuten esimerkiksi ravitsemusterapeuttia, lääkäriä ym. 

Bongasin kirjasta c-vitamiini osion ja tuolla luonnoksissa olikin jotain aloitettua postausta c-vitamiinista niin tämä osui hyvään saumaan. Nimittäin hyviä c-vitamiinin lähteitä on muitakin kuin appelsiini. Tai oikeastaan käydäänpä läpi, kuinka paljon missäkin on c-vitamiinia.

Kaikki ovat per 100 g.

Guava: 228.3 mg

Ruusunmarja 1250 mg

Persilja 200 mg

Suippopaprika 175,9 mg

Nokkonen 175 mg

Tyrni 165 mg

Varsiparsakaali 120 mg

Mustaherukka 120 mg

Lehtikaali 110 mg

Kukkakaali 61,5 mg

Appelsiini 51 mg

Tåssä on hyvä muistaa, tuo per 100 mg esimerkiksi persiljan kohdalla. 100 g persiljaa on hyvin paljon ja kukaan ei varmaan syö sitä määrää sellaisenaan. Mutta persilja on hyvä c-vitamiinin lähde. Se kannattaa laittaa esimerkiksi smoothieen, leivän päälle, tuoreena sellaisenaan. Oletko kuullut persiljashotista? Tänköhän takia mä kasvatin sitä persiljaa viime vuonna? :D Tässä puhutaan nyt tuoreesta persiljasta eikä kuivatusta mausteesta.

Kuten näkyy niin appelsiini tulee vasta yli 10 muun kasviksen / marjan jälkeen eli muista lähteistä saat helpommin c-vitamiinin kuin appelsiinista. Esimerkiksi punnitsin yhden punaisen suippopaprikan, joka painoi noin 136 g ja jos sen esimerkiksi syö päivän aikana, niin saa jo enemmän kuin appelsiinista. Lisäksi sillä saa sitä päivittäistä kasvissuositusta jo hyvään alkuun. Yksi appelsiini painaa 270 g (google) ja täytyisi syödä kaksi tai kolme niitä saadakseen saman määrän kuin paprikasta. 

Mitä tapahtuu, jos syömme paljon hedelmiä kerralla eikä samanaikaisesti muuta?

Hedelmissä on luonnon omaa sokeria, joka nostaa ihmisen verensokeria. Kasvikset eivät tätä tee. En sano, etteikö hedelmiä saisi syödä, mutta ne kannattaa syödä esimerkiksi aterian jälkeen tai muun (esimerkiksi proteiinipitoisen asian) yhteydessä.

Moni varmasti yhdistää verensokerin diabeetikkoon, diabetekseen yms mutta se koskettaa oikeastaan meitä kaikkia ihmisiä. Verensokerin hallinnasta puhutaan nyt paljon, ainakin ravitsemusammattilaisten someissa. Ja se on oikein hyvä juttu! Sillä kun on tasainen verensokeri, kylläisyys pysyy kauemmin, et kärsi verensokereiden heittelystä, et koe äkkinälkää (ts. ei ole pakko saada heti jotain ruokaa tai pyörryt -tyyliin). Lisäksi verensokereiden heittelyt altistaa myös esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen. Toki monen tekijän summana mutta tasainen verensokeri hyödyttää kaikkia ihmisiä.

Tuliko uutta?

5 pientä ja terveellistä vinkkiä, jotka voit tehdä jo tänään

1. Juo vettä 1-2 litraa päivässä, mielellään lähemmäs 2 l. Löydä itselle se optimimäärä. Painota vedenjuonti aamuihin ja päivälle, niin yöllä ei tarvitse käydä vessassa. Jos juot kahvia, niin juo sen jälkeen aina vettä paljon. Kuuntelin taannoin äänikirjasta, kuinka paljon on sopiva määrä vettä ihmiselle ja siihen liittyy olennaisesti paino. Se kerroin kertaa oma paino niin saa selville, kuinka paljon tarvitsee juoda vettä. Se antaa suuntaaviivaa vedenjuomisessa, aina kannattaa löytää itselle se oma optimimäärä. Esimerkiksi virtsan väri antaa osviittaa riittävästä veden juonnista tai juomattomuudesta.

2. Liiku päivittäin. Aloita vaikkapa kävelystä, kävele päivittäin. Vaikka 10 000 askeleen määrä on hatusta vedetty määrä eikä perustu mihinkään, voit silti ottaa sen tavoitteeksi ja kävellä 10 000 askelta päivittäin. Tai jos se tuntuu liian paljolta niin kävele 5000 askelta tai ota jokin muu itselle sopiva määrä tavoitteeksi ja nosta tavoitetta asteittain.

3. Panosta uneen. Nuku 7-9 tuntia päivässä. Jos kärsit univaikeuksista, yritä poistaa häiriötä aiheuttavat tekijät yksi kerrallaan. Aloita vaikka siitä, että makuuhuone on pilkkopimeä ja siellä on raikas ilma. Vähennä valoja iltaa kohden ja ei mielellään kirkkaita valoja illalla. Tutustu eri unta parantaviin vinkkeihin ja poimi sieltä itselle sopivat ja kokeile niitä!

4. Lisää kasviksia jokaiselle aterialle. Ei tarvitse olla sen kummemin eri salaatteja tms, pilkotut vihannekset ovat täysin kelpo vaihtoehto. Pilko vihanneksia valmiiksi jääkaappiin, josta ne voi nostaa pöytään aterialle. Syö jokaisella aterialla vihanneksia. Tee tuoreista kasviksista matalan kynnyksen syöminen.

5. Lisää myös marjoja jokaiseen päivään. Marjoja voi lisätä rahkaan, kreikkalaiseen jogurttiin, banaanilettuihin tai sitten ihan vain sellaisenaan, Käytä niitä aamiaisella ja iltapalalla.

Bonusvinkki, jätä sokerit, limsat, vitamiinivedet yms. Olotila muuttuu heti skarpimmaksi, kun jättää ylimääräiset sokerit ja höttöhiilarit pois. Jos tarvitset välipaloja, niin se voi olla myös vaikka kauraleipä kasviksilla, maustamaton proteiinijogurtti marjoilla yms. 

Nuo kaikenmoiset vitamiinivedet on kyllä yksi huijauksen huijaus, lukekaa niissä ne ainesosaluettelot. Ne on verrattavissa ihan virvoitusjuomiin.

Miltä kuulostaa? Helppoja vai vaikeita toteuttaa? Toteutatko jo näitä?

Vinksallaan oleva ruokaympäristömme

Moni on jo huomannut, että kuinka vinksallaan ruokaympäristömme on. Törmäsin yhteen pieneen videoon asiasta youtubessa ja siitä sainkin idean kirjoittaa vinksallaan olevasta ruokaympäristöstämme.

** Koko vuosi on suklaiden, leivosten, ym herkkujen markkinointia. Joulusuklaat tulee syys/lokakuussa, on pikkujoulukausi, itsenäisyyspäivä, joulu, uusivuosi. Joulun jälkeen aletaan markkinoimaan lähes parin kuukauden päästä olevaa laskiaista ja siinä välissä toki Runebergin tortut, ystävänpäiväleivokset. Helmikuussa tulee varmaan parin kuukauden markkinointi pääsiäisherkuille, josta jatketaan vappuun munkkeihin ja sen jälkeen kesäherkkuihin. Ja sitten siitähän päästään taas joulusuklaiden markkinointiin. Ja jos siellä on jokin pieni aukko, niin mukaan voidaan ottaa sitten vieraista kulttuureista olevia juhlapyhiä ja herkkuja niin saadaan ne pienetkin aukot täyteen juhlittavaa ja herkkuja! Siinä tulee kulutetuksi aika monta laskiaispullaa, runebergintorttua, joulusuklaita ym, kun syödään niitä läpi vuoden ja samaa herkkua useammat kappaleet, kun myyntiaika on pitkä.

Koko vuosi on siis sokerillisten herkkujen markkinointia ja myyntiä! Aika älytöntä ja tarvitseeko toisaalta enää ihmetellä, että elintapasairaudet ovat kasvussa?

Tällä en tarkoita syyllistää näiden tuotteiden käyttäjiä ja ostajia, koska ihminen on inhimillinen, mutta jos joulusuklaita myydään syys/lokakuussa -> silloin maistetaan ensimmäiset ja jatketaan niiden syömistä läpi syksyn ja toki jouluna syödään lisää niitä. Tällainen epäterveellisten herkkujen pitkä myyntiaika ei vaan tee hyvää ihmisten terveydelle. Mitä, jos ruokaympäristö olisi erilainen, niin elintapasairaudet eivät olisi näin nousussa?

** Sydänmerkki tuotteet. Faktat sydänmerkistä: 

"Sydänmerkki on elintarvikepakkauksista ja ravintoloista löytyvä merkki, joka osoittaa, että kyseinen tuote tai ruoka-annos on ravintoarvoiltaan parempi valinta. Sydänmerkki kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta. Valitsemalla Sydänmerkki-tuotteita teet pieniä, terveyden kannalta edullisia muutoksia ruokavalioon, ilman että joudut perehtymään tuoteselosteisiin tai ravintosisältötietoihin." Lisää voi lukea https://www.sydanmerkki.fi/ -sivustolta.

Tuotteita, joilla on sydänmerkki: 

Gelatelli Cola & Päärynäjuomajää (Lidl) Tuotteen ainesosat: Ainesosat: vesi, sokeri, glukoosisiirappi, 2,5 % päärynäsosetta, värit (ammoniummenetelmän sokerikulööri, klorofylli- ja klorofylliinikuparikompleksit), safloriuute, emulgointiaine (rasvahappojen mono- ja diglyseridit), stabilointiaineet (johanneksenleipäpuujauhe, guarkumi), happamuudensäätöaine (sitruunahappo), aromit. 

Oululainen Pullava pullapitko: Ainesosat: vehnäjauho, vesi, rapsiöljy, sokeri, rusina (5 %)(alkuperä: EU), maitoproteiini, kananmuna, hiiva, jodioitu merisuola, kardemumma, pintakäsittelyaine (E904), jauhonparanne (E300)

Vanajan suklaasade suklaahippukeksi: Ainesosat: Vehnäjauho, sokeri, tumma suklaa 14% (sokeri, kaakaomassa, kaakaovoi, emulgointiaine (soijalesitiini), aromi), rypsiöljy, herajauhe (maito), kanamuna, suola, nostatusaineet (E500, E503), emulgointiaine (rypsilesitiini), aromit. 

Pirkka kauravälipalakeksi (tumma suklaa) Ainesosat: täysjyväkaura (hiutale, jauho ja lese) (56 %, Suomi), sokeri, kasviöljyt (rypsi, rapsi), tumma suklaa (11 %, EU) [sokeri, kaakaomassa*, kaakaovoi*, emulgointiaine (E322 soijalesitiini), aromi], suola, nostatusaineet (E500, E503), sokerisiirappi, emulgointiaine (E2322 rypsilesitiini), aromi (vanilliini).

Elovena pehmeä kaurapatukka korvapuusti Ainesosat: Täysjyväkaura ja kauralese (47%), rapsiöljy, sokeri, vesi, kosteudensäilyttäjä (glyseroli), kuituseos (kikherne, maissi, vesi), muunnettu tärkkelys, inverttisokerisiirappi, perunatärkkelys, vanilliinisokeri, kaneli, kardemumma, nostatusaineet (E450, E500), emulgointiaine (lesitiini), suola. 

Tässä toki vain muutamia tuotteita, ja on siellä varmasti aika jees tuotteitakin, joilla on sydänmerkki mutta nopealla vilkaisulla paljon oli välipalakeksejä, muroja, pulla yms. Tuotteet, joissa on sokeria eivätkä pidä nälkää. Millä tapaa esimerkiksi yllä olevat tuotteet ovat parempia valintoja ja ovat terveyden kannalta edullisempia? Ei millään tavalla. Monessa tuotteessa on kahta - kolmea eri sokeria, siihen päälle muutamat e-koodit ja vehnä. Prosessoituja tuotteita, joita kukaan ei tarvitse. 

Lisäksi sydänmerkin tavoitteena on, ettei ihmisten ole tarkoitus lukea ainesosaluetteloita ja voivat luottaa siihen, että olisi parempi valinta terveydelle. Jotenkin ihan uskomatonta, että sydänmerkkituotteiden kriteeri on sellainen, ettei ainesosaluetteloita tarvitsisi lukea. Nuo tuotteet eivät millään muotoa paranna tai edistä ihmisten terveyttä. Edelleen tuplasti enemmän kannustan ihmisiä lukemaan ainesosaluettelot eikä luottamaan mihinkään valtakunnan merkkeihin! 

Koko Sydänmerkki pitäisi täysin uudistaa ja miettiä aika paljon paremmin! 

** Ruokakaupat. Ruokakaupoissa on pitkät hyllyt ja isot rivit makeisia, limsoja, energiajuomia, suklaat oikein nostetaan esille käytäville ja kassojen luo. Että ne varmasti tulevat huomatuksi asiakkailla. Tuotteita markkinoidaan lapsille piirroshahmojen kuvilla esim. murot, sokerijogurtit ym vaikka esimerkiksi lapsille suunnatuissa tuotteissa on erilliset lainsäädännölliset jututkin. Mutta harmaalla alueella liikutaan.

** Elintarvikealan yritysten sokeripesu tuotteissa. Olin pitkään siinä uskossa tai ajattelin, että miksi näitä asioita ei tajuta/ymmärretä, että yritykset ja ihmiset siellä eivät tiedä/tajua näitä asioita, mutta newsflash, kyllä ne tiedetään ja ymmärretään! Se tässä tekeekin tämän niin ihmeelliseksi. Koska jos asiat tiedetään ja ymmärretään, niitä silti jatketaan. Herää vain kysymys miksi?! Mainostetaan sokerittomina mutta sekaan lisätään makeutusainetta ja sokeria toisella nimellä. Olisiko elintarvikealan isojen toimijoiden aika herätä ja kehittää parempia ja terveellisempiä tuotteita?

Täytyy sanoa, että onneksi on jo pieniä viitteitä hyvistä elintarvikealan toimijoista ja esimerkiksi Juustoportilla on hyviä tuotteita. Samoin Foodin, joka kehittää ja tekee terveellisempiä välipaloja ja herkkuja. Silti tuntuu, että pahimpia ovat sellaiset ulkomaiset toimijat, joissa tuotteet tehdäänkin ulkomailla kuten vaikkapa Danone, Dr.Oetker, Nestle. Mutta eivät ne kotimaisetkaan yritykset aina puhtaita pulmusia ole ja kaikenlaisia proteiinijäätelöitäkin keksitään.

Näitä olisi varmasti lisää vaikka kuinka paljon, mutta jotta postauksesta ei tulisi nälkävuotta pidempää niin jätän asian tähän ja jatkan toisessa osassa joskus, kun tulee taas mieleen vinksallaan olevia asioita.

Eniten siis mielessä oli tuo koko vuoden kestävä juhlapyhätuotteiden markkinointi ja Sydänmerkki. Itsekin perehdyin vasta hiljattain koko Sydänmerkki-asiaan ja sieltä löytyy kyllä kummallisuuksia.

Mikä sinun mielestä on vinksallaan tässä ruokaympäristössä, jossa eletään?

Blogivuosi 2024 ja ajatuksia tästä vuodesta

Perustin tämän blogin viime vuonna maaliskuussa. Halusin jakaa asioita terveydestä, sillä moni asia nykyisessä ruokaympäristössä on ristiriitainen. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin avaimet käsissään esimerkiksi siinä, mitä ostaa kaupasta. 

Luonnoksissa on erilaisia postauksia, mutta en tiedä niille ajankohtaa, milloin niitä julkaisen. Teen aika intuitiolla tätä blogia ja postauksia tulee kuin tulee. Päivääkään en ole katunut, että perustin tämän blogin, vaikka postauksia tulee harvakseltaan. Blogin perustaminen on myös vahvistanut ajatusta siitä, että haluaisin opiskella ravitsemusta enemmän jossakin. Viime vuonna halusin syventää omaa tietämystä ravintokoulutuksien osalta. En kuitenkaan päätynyt minnekään opistoon/mihinkään opintoihin, koska mikään ei oikein tuntunut omalta. Edelleen mietin jotain opintoja ja se täytyisi vain valita jokin. "Ongelma" (jos sen haluaa sanoa ongelmaksi) on oikeastaan se, että ravitsemusalan opinnot ovat aika kalliita ja en oikein haluaisi käyttää nelinumeroisia summia opintoihin, joista en välttämättä tiedä, ovatko ne sen arvoisia, ovatko ne sopivia itselleni yms. Eikä niitä myös ole niin paljon kuin ajatella saattaa. Olen tehnyt myös salapoliisityötä ja vähän vakoillut, että esimerkiksi missä seuraamani ravintoterapeutit tms ovat opiskelleet. Suomessa on vain todella vähän sellaista ravitsemuskoulutusta, jota nyt etsin. Googletettu on, eikä oikein mikään niistä säväytä tai syynä on kallis hinta. Toki kurssit maksetaan niiden suorittamisjärjestyksessä joissakin paikoissa eikä heti tulisi suurta summaa koulutukselle. Lisäksi olen kuitenkin aikoinaan käynyt esimerkiksi avoimen yliopiston ravitsemustieteen perusopinnot, joten ne jäävät jo ensitilassa pois listalta. Kuten myös yliopistotasoinen ravitsemustieteiden koulutus. En koe sitä omaksi enkä halua uhrata aikaa siihen, että lukisin ja yrittäisin pyrkiä niihin, kun lopputulos ei ole kuitenkaan että pääsisin varmuudella.

Onneksi tässä samalla on saanut syventää omaa tietämystä esimerkiksi eri kirjojen avulla eli en koe, että aika olisi mennyt hukkaan, kun en ole päätynyt mihinkään opintoihin. Lisäksi uskon, että asioilla on tapahtua silloin kun on niiden aika. Ehkä se vain pitäisi valita jokin koulutus ja katsoa, onko sopiva itselle.

Jonkinlaisia suunnitelmia tälle blogille pitäisi kuitenkin tehdä, sillä muuten se jää mahdollisesti unholaan, jos ei aktiivisesti tee asioita asioiden toteuttamiseksi. Niinpä asetan tavoitteeksi tälle vuodelle, että julkaisen yhden postauksen per kuukausi. En halua asettaa liian isoa tavoitetta, etten koe suorituspaineita tai stressiä siitä. Julkaisen enemmän, jos tulee fiilis. Kahden blogin päivittäminen vie kuitenkin aikaa ja tälle blogille ei välttämättä jää niin paljon aikaa, kun ehkä haluaisi.

Luonnoksissa on paljon postauksia eri aiheista ja lisäksi lukulistalla on paljon erilaisia terveys/sairauskirjoja, joista tulen kirjoittamaan joka tapauksessa. 

Kerro ihmeessä, jos tiedät jonkin ravitsemusaiheisen koulutuksen! 

Kirjavinkki: Hiilaritietoiset kotiruokareseptit

Uusi kirja odotti kirjaston varaushyllyssä ja vieläpä tänä vuonna julkaistu kirja. Oli siinä pientä varausjonoa ja nyt voi olla jo enemmän. Tykkään laittaa ensin kirjastosta varaukseen ja sen jälkeen ottaa sopivat reseptit talteen. Jossain vaiheessa voi toki ostaakin kirjan, jos sen haluaa omaksi. Jos haluaisi kaikki kivat kirjat omaksi, voisi tulla vähän liian ahdasta kirjahyllyssä.

Johdannossa on hyvää asiaa ravinnosta. Johdannon jälkeen on hyviä vinkkejä pieniin ruokavaliomuutoksiin. Olen huomannut saman kuin kirjan kirjoittajakin, että meidän länsimainen ruokavalio on aika hiilihydraattipainotteinen eikä aina niin hyväksi ihmisten terveydelle. Seuraan aika paljon ravintoasiantuntijoita somessa sekä jonkin verran virallisten ravitsemusterapeuttien lausuntoja mediassa. Näissä on välillä suurta ristiriitaa ja herääkin kysymys, että kenen puolesta ravitsemusterapeutit puhuvat: elintarviketeollisuuden vai ihmisten terveyden. Välillä nimittäin lausunnot ovat aika ihmeellisiä, eivätkä palvele ihmisten terveyttä. 

Mutta tästä kirjasta. Kirjassa on hyviä, perusaterioita, joilla saa tehtyä ruokavaliomuutoksia ja sopivat kenelle tahansa. Kirja on jaoteltu useisiin eri kategorioihin: salaatit ja lisukkeet, kastikkeet, pientä suolaista, piirakat ja pizzat, leivät, keitot, vhh-pastaa, pääruoat ja sokerittomat herkut.Tässähän olisi jo varmasti kuukauden ruokalistat, jos kokeilisi kaikki. Kirjan ateriat ovat tavallista kotiruokaa, eikä mitään ihmeellisiä elintarvikkeita tai ainesosia tarvita. Kirjassa painottuu helppous, yksinkertaisuus ja aivan tavalliset elintarvikkeet. Ei siis mitään chian siemeniä, jalopenoja tai muita vastaavia :D Eikä siis sillä että edellämainitut olisi jotenkin hankalia elintarvikkeita. 

Kukkakaalista ja kesäkurpitsasta on vaikka mihin. Näitä haluan ehdottomasti jatkossa jalostaa kaikkeen mahdolliseen ja esimerkiksi pastan korvikkeena. Mietin jo, että saisikohan kesäkurpitsaa kasvatettua lasitetulla parvekkeella. :D Jos kerran oli ämpäriperunat, niin miksei ämpärikesäkurpitsa? :D Todennäköisesti se kokeilu on tuhoon tuomittu, sillä en ole yhtään viherpeukalo. 

Nykyisin makeaa tekee yhä vähemmän ja vähemmän mieli, mutta silti on aina pakko kurkata ns. makeat reseptit näistä keittokirjoista. 

Kokeiluun voisi mennä makeista vaihtoehdoista:

** lakujätski

** omppupannarit

** ketokuningattaren piirakka

** kookoskanelimysli

Ruoalla on iso merkitys ihmisten terveydessä, sairauksissa ja syöty ruoka vaikuttaa esimerkiksi makeanhimoon. Ei ole siis ihan sama, mitä syömme. 

Jos kaipaat ravinteikkaita ja helppoja reseptejä, kurkista tämä kirja! Kirja sopii ihan kaikille, jotka haluavat syödä hiilaritietoisemmin.

Lisää terveysaiheisia kuunteluvinkkejä - Terveyssummit podcast

Löysin Spotifystä terveyssummitin podcastin. Spotify taitaa olla ainut maksullinen palvelu, jota käytän tällä hetkellä, niin täytyy ottaa ilo irti siitä kunnolla. Terveyssummitin podcastissa jaksoja on tällä hetkellä noin 7 ja kaikki keskittyvät terveyteen liittyviin asioihin. Niinpä kiinnostuin siitä ja en ole vielä läheskään niitä kaikkia jaksoja kuunnellut. Saatan kuunnella ne myös mielenkiintoisuusjärjestyksessä, enkä  kronologisessa järjestyksessä. En ole varma, voiko niitä kuunnella ilman Spotifyn maksullista palvelua.

Ensimmäisenä kuuntelin jakson nimeltä Lääkärinä Jenkeissä, mikä kertoo lääkärin ajatuksista New Yorkissa. Jaksossa on vieraana eläköitynyt suomalainen lääkäri. Jaksossa puhuttiin mm. lääkärin työn eroista Yhdysvalloissa ja Suomesta sekä myös ruokatottumuksien vaikutuksesta terveyteen. Ihan mielenkiintoinen jakso!

Toisena kuuntelin jakson nimeltä Vastuu omasta terveydestä. Tässä jaksossa puhuttiin mm. kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, terveydestä ja siitä kuinka oikeanlaisella ruokavaliolla ja elämäntapamuutoksella on ollut iso vaikutus mm. uupumuksesta parantumisesta ko. henkilöllä. Niillä pienilläkin muutoksilla on iso vaikutus terveyteen. Jaksossa käsitellään myös suoliston terveyttä, ruokavalion merkitystä ja stressinhallintaa. Välillä nämä ajatukset olivat suoraan kuin omista ajatuksistani. Tässä maailmassa on helppoa sortua mustavalkoiseen ajatteluun ja se on joko tai. Mutta eihän se ihan aina niin mene. Monesti on olemassa myös sellainen kultainen keskitie, joka on jokaisen itse määrittelemä asia ja maailmassa on miljoona harmaan sävyä. Siinä, missä tekee terveellisiä valintoja omalle keholle ja itselleen, ei sulje pois sitä, etteikö esimerkiksi käyttäisi lääkkeitä jossain tilanteissa, jos jossain vaiheessa elämässä tulee jokin tilanne/sairaus eteen. 

Iso kuuntelusuositus tälle podcastille! Blogi on viettänyt vähän hiljaiseloa kesän ajan, vaikka aiheita olisi paljon, joista haluaisin kirjoittaa. Katsotaan, miten ne muotoutuvat tulevaisuudessa! Lisäksi on mietinnässä asia, johon haluaisin tarttua, mutta silti epäröin. Hassua, kun itse aina sanon muille, että tartu mahdollisuuksiin, mutta eihän se aina ole niin helppoa todellisuudessa kenellekään. 

Löysin myös toisen ravitsemusaiheisen podcastin spotifystä - Terveyttä ravinnosta podcast. Sieltä olen tosin kuunnellut vasta verensokeri jakson ja sekin podcast vaikutti hyvältä. 

Tällaisia kuuntelusuosituksia kesälle. 

Intohimona ravitsemus, ruoka, ravinto

Tässä postauksessa ajattelin avata sitä, että mistä on lähtenyt oma innostukseni ja intohimoni ravitsemusta, ravintoa ja ruokaa kohtaan. Olen aina ollut kiinnostunut ruoasta ja ruoanlaitosta ja sitä kautta myös ravitsemuksesta. Koulutukseltani en ole ravintola-alan ammattilainen, mutta oppeja olen käynyt vähän siellä ja täällä. Olen 'opiskelija' luonteeltani ja aika monesti elämässäni olen aina opiskellut kokopäivätöiden ohella. Olen halunnut rinnalle aina jotain mielenkiintoista ja uutta töiden lisäksi. Ennen vuotta 2010 kävin ravitsemustieteiden perusopintoja avoimessa yliopistossa ja tykkäsin valtavasti. En ehkä tuolloin ollut vielä yliopistomateriaalia ja nyt huomaan, että oppimistyylini on ollut aina vähän sellainen, että luen ja teen tehtävät ja olen tunnollinen, mutta sellaista syventävää ja sisäistävää oppimista ei ehkä ole tapahtunut. Vai tuleeko sellainen iän myötä? Ennemminkin vasta nyt viime vuosien saatossa olen alkanut enemmän pohtia myös ravintoasioita. Mutta intohimo ja innostus on ollut aina.

Muistan eräässä työpaikassa, kun meillä oli jokin aamiaistilaisuus ja Tara Lange oli kertomassa vihermehuista. Toki se oli yhteistyössä Philipsin kanssa, ja sai hankkia myös samalla mehulingon/mehukoneen. Muistan, kun Tara kertoi, kuinka tyttärensä oli parantunut vihermehujen ansiosta monista pysyvistä sairauksista, joista lääkäritkin olivat ymmällään. Kuuntelin ja olin ihan liekeissä ja wau-efektissä että miten se voi olla mahdollista. Tarina oli itselleni ihan mindblowing että oikeastiko se on mahdollista. Luonteeseeni kuuluu myös uteliaisuus ja kokeilevaisuus. Tuostakin tilaisuudesta jäi myös käteen mehulinko ja mehustimmekin innokkaina vihermehuja. Ihmisten tarinat ja sairauksista parantuminen on minusta ihan älyttömän kiehtovaa ja niin kiehtovaa, että haluan myös aina kokeilla niitä. Minulla itselläni ei ole pysyviä sairauksia, ja en ole voinut kokea sairauksista parantumista itse, mutta jokainen meistä voi kokeilla ravinnon avulla, miten mikäkin vaikuttaa. Ensimmäinen vihermehukokemukseni ei kyllä ollut mieltä ylentävä, mutta onneksi kun on tietoinen asioista, niin osasi ymmärtää, mitä sekin tarkoitti. Sen jälkeen vihermehut ovat olleet keittiössämme epäsäännöllisen säännöllisen vakiovieraita.

Näen, että kaikella on tarkoituksensa ja monesti ne ymmärretään vasta myöhemmin. Tuollakin on ollut tarkoituksensa, että olen käynyt ravitsemustieteen perusopinnot ja jopa harkinnut niiden jatko-opiskelemista yliopistosta. Fariinikeksien ja mustikkapiirakoiden leipomisellakin on ollut oma tarkoituksensa ja nyt ymmärrän sen. Niiden myötä aloin kiinnostua terveellisemmästä leipomisesta ja nyt osaan sitäkin. Mutta mihin tästä tie vie?

Sitä en osaa sanoa vielä tässä vaiheessa, ja kaikki riippuukin itsestäni. Olen perustanut tämän blogin oikeastaan myös sitä varten, että saan jaettua sitä, mitä ikinä haluankaan jakaa ravitsemuksesta - oli ne sitten reseptit, kirjat, tieto tai mikä ikinä. Olen jopa harkinnut ravintoneuvojan koulutusta, mutta enää en lähtisi opiskelemaan ravitsemustieteitä yliopistoon. Vaikka eipä sitäkään tietä. Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Oikeastaan kaikki on mahdollista ja ei kannata sanoa ei mihinkään, jos siltä ei tunnu. Pysy mukana, jos asiat kiinnostavat. Kiitos, jos ja kun luit tänne asti tämän tekstin ja vielä isompi kiitos, jos seuraat tämän blogin kulkua!

Tässä oli vain pieni tarina, ja tarina saa koko ajan jatkoa! Sen voin vannoa, että intohimona on edelleenkin ravitsemus, ravinto ja ruoka. <3

Ravitsemuksellista viikkoa!