Vaikuttaako kellojen siirtäminen sinuun?

Muistan sen ajan, kun en ikinä muistanut, että kumpaan suuntaan kelloja pitikään siirtää. Sitten jossain vaiheessa löysin muistisäännön, että aina kesää kohti. Eli keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin. Enää ei tarvitse miettiä, että mihin suuntaan niitä kelloja käännettiin.

Kuva lainattu netistä. 

Vaikuttaako kellojen siirtämiset sinuun?

Rehellisesti en ole itse huomannut, että vaikuttaisi. Herään yleensä samaan aikaan ja yleensä ilman herätyskelloa. Pyrin myös mennä nukkumaan suunnilleen samoihin aikoihin ja silloin, kun koen olevani väsynyt. Kellojen siirtäminen on itseasiassa itselle aika yhdentekevä asia nykyisin. Olen alkanut suhtautumaan siihen, että keväällä se päivä kuluu ihan supernopeasti kun taas syksyllä se kuluu järjettömän hitaasti. Ainut asia, jossa kellojen siirtäminen on vaikuttanut, on lapsi. Vauvana, meidän supertarkka lapsi, heräsi sitten viideltä syksyllä ja keväisin sitten yleensä nukkumaanmeno myöhenee siirtämisen johdosta. Jos jokin asia kellojen siirrossa ärsyttää, niin se on oikeastaan tämä, että se vaikuttaa lapseen niin vahvasti. Kun olisi luonnollista, että lapsikin menisi ajoissa nukkumaan. Eikä meillä ainakaan pienempänä auttanut mitkään totuttautumiset ennen siirtoa. Onneksi se normaalirytmi nykyisin palautuu aika nopeasti mutta pienempänä se palautuminen kesti kauemmin. Ei kuitenkaan mitään kuukausia tai useita viikkoja.

Kellojen siirrossa on käyty keskustelua, että pitäisikö se lopettaa ja mihin aikaan Suomen sitten pitäisi jäädä. Nykyisin ei taidettu olla edes enää käydä tuota keskustelua mutta vielä jokunen vuosi sitten siitä keskusteltiin (tai uutisoitiin) aktiivisesti. Äänet jakautuvat kumpaankin suuntaan ja osan mielestä pitäisi olla pysyvä kesäaika ja osan mielestä pysytä talviaika. Ilmeisesti sitä suositeltaisiin, että jäätäisiin samaan aikaan, kun naapurimaat.

Tämän hetkisen tietämykseni mukaan alan ehkä kääntyä siihen suuntaan, että normaaliaika olisi talviaika. Se olisi kuulemma parempi terveydelle, hyvinvoinnille ja luonnollisempaa ihmisille, koska aamut valoisia (totuta keho heräämään, anna aamuvalo keholle yms) ja iltaisin olisi pimeämpää (uni ja nukahtaminen helpompaa pimeässä). Sinänsä minusta olisi paremmat, terveydelliset perustelut talviajalle, jos johonkin aikaan pitäisi jäädä.

Vaikuttaako kellojen siirto sinuun? Kumpaan aikaan sinusta Suomen tulisi jäädä, jos olisi pysyvä aika?

Turvaruoka

Kuulin viime syksynä (vai tämän vuoden alussa?) ensimmäisen kerran sanan turvaruoka. Kyseessä on siis ruoka, jota tarjotaan erityislapsille jossain tietyissä, hankalissa tilanteissa tms. Vaikkei erityislapsista nyt olekaan kokemusta, päätin silti kirjoittaa asiasta. Sillä minusta tässä mennään täysin aivan väärään suuntaan!

Joissain päiväkodeissa ja ilmeisesti kouluissakin tarjotaan turvaruokaa erityislapsille jonain päivinä. (Vai kaikkina päivinä?). Yleensä ne ovat eineksiä kuten kananuggetit, pinaattiletut tms. En tiedä, onko tätä tarjolla joka päivä vai joskus satunnaisesti.

Ymmärrän idean ja vaikuttaahan se empaattiselta ja huomioonottavalta. Mutta. Kun tiedostaa sen, että kuinka paljon paremmaksi olo tulee ravinteikkaasta ja puhtaasta ruoasta, niin ajatus kuulostaa hassulta. Tottakai on tärkeätä, että lapset saadaan syötettyä mutta kyllä he pitäisi saada syötettyä myös aidolla ja ravinteikkaalla ruoalla. Lapset ovat sinänsä vähän monimutkaisia vaikka toisaalta lapset ovat myös hyvin aitoja ja suoraviivaisia. Kaikki on toki yksilökohtaista kuten me aikuisetkin, meilläkin on omat makumieltymykset; tykkäämme eri ruoista ja meillä on myös omat inhokkiruokamme.

Sen tiedon valossa, mitä esimerkiksi einekset ja ultraprosessoitu ruoka aiheuttaa, niin tuntuu tosi hassulta, että näitä turvaruokia pitäisi lisätä. Tässä mennään väärään suuntaan! Sen lisäksi, mitä muut lapset ajattelevat ja tottuvat siihen, että "x:llä on x diagnoosi, hän saa syödä kananuggetteja". Kaikki lapset tykkäävät varmasti kananuggeteista mutta mitä enemmän me heille niitä annamme, sitä enemmän he niitä syövät ja aito, kotiruoka jää vähemmälle. Päinvastoin, lapsia pitäisi saada totutettua enemmän puhtaaseen, aitoon kotiruokaan. Se nimittäin on ihan fakta, että mitä enemmän lapset esimerkiksi syövät ns. roskaruokaa ja karkkia, sen vähemmän heille sitten maistuu kasvikset, terveellinen kotiruoka. 

Jos kouluissa ja päiväkodeissa aletaan tarjota enemmän tällaista turvaruokaa, joka suurimmaksi osaksi on eineksiä ja epäterveellistä ja ultraprosessoitua ja jos se on vieläpä päivittäistä tai useamman kerran viikossa, antaa vääristyneen kuvan lapselle itselleen ja muille lapsille. Tottakai lapset ymmärtävät esimerkiksi allergiat eli miksi joku ei syö samaa ruokaa mutta millaisen kuvan se antaa, jos joku saa jonkin diagnoosin perusteella "lasten lemppariruokaa"?. Tärkeintä on toki saada lapset syömään, mutta nämä keinot ovat väärät.

Sohaisen varmaan muurahaispesää tällä postauksella mutta tätä mieltä minä olen. Lapset ovat erilaisia ja osa lapsista on enemmän nirsoja ja osa vähemmän. Niinhän me aikuisetkin olemme erilaisia. Oletteko miettineet, millaisia ruokiin liittyviä juttuja aikuisillakin on? Jotenkin se ajatus, että "lapsi syö kyllä kun on nälkä" pitää paikkansa. Jos alamme tarjota yhä enenevissä määrin jotain turvaruokia lapsille, niin siinä mennään metsään. Tärkeintä olisi opettaa lapsille totuttautumista uusiin ruokiin, ja esimerkiksi eri koostumuksiin. Sekä muistettava että jos joku lapsi inhoaa jotain ruokaa vaikkapa 5-vuotiaana, niin seuraavana vuonna hän voi jo tykätä sitä. Asiat eivät ole yleensä niin lopullisia lasten kanssa. Monesti asioita kuulee perusteltavan allergioilla mutta se on minusta hitusen eri asia. On eri asia, jos joku ei voi syödä esim. pähkinää allergian takia ja tarjotaan sen sijasta toista. Maailmassa on oltava rajat asioille eikä voida tehdä yhtenäistä massaa asioista eikä tehdä liian yksilökohtaista kaikista asioista. Lastenkin on vaikeampi ymmärtää että joku saa "herkkuruokaa", kun hänellä on jokin diagnoosi vaikka sinänsä pystyisi kyllä syödä samaa ruokaa kuin kaikki muutkin. Pidemmällä tähtäimellä se antaa väärän kuvan ja kohta sitä pidetään normaalina vaikka kyseessä pitäisi olla erityistapaukset.

Sen sijasta että lisäämme eineksiä ja ultraprosessoitua ruokaa kouluihin diagnoosien varjolla, niin mitä, jos parannettaisiin sitä kouluruokaa? 

Ajatuksia... ? Oletko törmännyt turvaruoka käsitteeseen?

Vastakkainasettelusta

Aika monessa asiassa nykyisin on aika kamalaa vastakkainasettelua. Myös ravitsemusjutuissa. Ravitsemus on itseasiassa varmaan tällä hetkellä yksi eniten vastakkainasetelluista asioista. Välillä tuntuu, että kilpaillaan siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä ja "me" ja "ne". Mitä ikinä tällä "me" ja "ne" sitten tarkoitetaankaan. Tämä postaus ei oikeastaan liity tähän kirjaan mitenkään. Tai sitten liittyy hyvin paljonkin siihen. Mulla on tapana lukea paljon eri ravitsemusaiheisia kirjoja ja seurata erilaisia ravintoterapeutteja, ravintovalmentajia, ravitsemusterapeutteja, lääkäreitä ja ylipäätään ravitsemusjutuista puhuvia ihmisiä mm. somessa ja saada mahdollisimman paljon erilaista tietoja, joista voi sitten muodostaa kuvan. Yleensä kun ei ole olemassa yhtä ja ainoaa totuutta vaan on monia kultaisia keskiteitä ja harmailla alueilla olevia asioita. Toisaalta myös loppujen lopuksi kaikissa aina toistuu samat asiat vaikka niistä ei hiiskuta paljon tai on luettavissa rivien välistä.

Viime aikoina on ihmetyttänyt mm. se, että miksi ei voida puhaltaa ns. yhteen hiilleen. Miksi lääkärit (ei kaikki, osa, mm. tämän kirjan kirjoittaja) tuomitsee (tai ainakin sellainen kuva tuli osittain kirjasta) muut, jotka ajattelee toisella tapaa? Miksi osa vaikkapa ravintovalmentajista tuomitsee taas lääkärit? Enemmän olen kyllä huomannut sitä lääkärit vs. muut -tyyppiä. Tätä tapahtuu puolin ja toisin ja yleensä mutkia vedetään suoriksi. 

Ihmisille tyypillistä on ajatella oman asiantuntijuuden kautta ja sitä kautta muodostaa käsitykset eri asioista. Siksi onkin hyvä, että jos vaikka seuraa somessa juuri niitä henkilöitä, jotka ajattelevat toisin kuin itse. Sen lisäksi, että se tuo perspektiiviä asioihin, lisää omaa tietoa. Se myös haastaa itseä aivan eri tavalla kuin että lukisit samanlaisia kirjoja tai seuraisit samanlailla ajattelevia somessa.  Lisäksi kun seuraat toisella tapaa ajattelevia, kehität omaa triggeröitymiskykyä etkä enää triggeröidy niin herkästi. Väitänpä, että kukaan täällä maailmassa ei ajattele tasan 100 % samalla tapaa kenenkään kanssa kaikista asioista. Siksi kaikenlainen luokittelu on turhaa ja typerääkin. 

Itse asiassa tämän kirjan ravinto-osio oli aika hyväkin. Alussa oli paljon lihaskunto / treeniasiaa ja se tuntui kuitenkin itselle todella puuduttavalta. Jotenkin myös ravintoasioissa oli luettavissa ainakin rivien välistä samankaltaisia ajatuksia kuin itsellä. Joistain olin kyllä myös täysin eri mieltä. Kirjan lopussa oli todella paljon vastakkainasettelua, tuomitsevuutta ym. Kirjan loppu aiheutti todella paljon päänsisäistä pohdintaa. Aloin myös seurata tätä tyyppiä somessa - joskin lopetin myös seuraamisen, sillä hän ei näytä hyväksyvän yhtään eriävää mielipidettä tai asiallista tai muuta neutraalia kommentointia, jos ajattelee asioista eri tavalla. 

Jokin aika sitten oli myös jossain somessa tuomittu esimerkiksi nämä vauvojen vyöhyketerapiat ym ja oliko peräti Hesarissakin siitä jotain juttua. 

Esimerkiksi tämän kirjan kirjoittaja. Hän näkee niitä potilaita, jotka tulevat vastaanotolle ja hän määrää mm. lääkkeitä ja potilaiden vaivoja hoidetaan lääkkeillä. Näin niinku yksinkertaisesti. Hän näkee ne tapaukset, jotka hän hoitaa ja yleensähän ne menevät varmasti tämän kaavan mukaan. Hän ei näe niitä ihmisiä, jotka saavat 'ongelmia' kuntoon esimerkiksi ravitsemuksen avulla koska ei hoida kaikkia sellaisia ihmisiä. Hän ei näe yhtään tätä toista näkökulmaa, vain sen omansa, jota hän hyödyntää potilaiden kanssa ja tuo sitä sitten ilmi. Joskin ilmeisesti jonkin verran näkee myös heitä, jotka saavat esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen kuntoon ravitsemuksen avulla. Mutta se, mikä pisti merkille on se, että jos asiakas/potilas ei saa esimerkiksi tyypin 2 diabetesta kuntoon ravitsemussuositusten avulla, määrätään lääkkeet. Kun ei ole olemassa vain yhtä tietä, vaan on olemassa monia eri teitä. Itse lähtisin tässä tapauksessa tekemään toisenlaista ruokavaliosuositusta, jonka avulla asiakas/potilas saa esimerkiksi sen tyypin 2 diabeteksen kuntoon. Jos ravitsemussuositukset eivät toimi, kokeile muita ruokavalioita. 

Onko se joltain pois, jos henkilö hoitaa itsensä kuntoon esimerkiksi sen ravitsemuksen avulla eikä turvaudu lääkkeisiin? Onko se pois joltain, jos vaikkapa vauvaperhe saa pahaa itkuisuutta pois vaikkapa sen vyöhyketerapian avulla? Kirjassa tuomittiin mm. vyöhyketerapiat ja kerrottiin, että se on rahastusta. No, jos tälle linjalle mennään, niin mitenkäs se rahastus yksityislääkäreiden vastaanotolla? Lääkäri saa vaikkapa 200 € siitä että auttaa potilasta yhdellä käynnillä. Vyöhyketerapeutti saa vaikkapa 40 € siitä, että auttaa perhettä yhdellä käynnillä. Että sinänsä ihan samalla tapaa se yksityislääkäri rahastaa niillä neuvoilla. Minusta tämän ei pitäisi olla näin vastakkainasettelua. Se, että jokin saa avun ja ratkaisun ongelmaan keinolla x niin pitäisi olla iloinen siitä, että henkilön ongelma korjattu. Miksi ei voida nähdä yhteistyössä lääketiedettä ja muita hoitokeinoja? Ei lääketiede ole ainut ratkaisu eri ongelmiin vaan ongelmat voivat poistua myös muilla eri keinoin.

Väistämättähän tässä tulee se mieleen, että se on pois siltä yksityislääkäriltä, kun vauvaperhe menee vyöhyketerapiaan. Ehkä pitäisi olla kiitollinen siitä, että yksi perhe / asiakas on saanut apua ongelmaan ja voi hyvin. Ihan samalla tapaa se vyöhyketerapeutti haluaa auttaa asiakasta kuin tavallinen lääkärikin. Kummallakin on minusta auttamishalua. Samoin kuin esimerkiksi ravintoterapeutit haluavat auttaa asiakasta selättämään ongelman ja voimaan paremmin ravinnon avulla.

Ei meidän pitäisi yhtään enempää vastakkainasetella ihmisiä (sitä on tässä maailmassa liikaakin) vaan löytää se yhteinen auttamishaluinen tie. Ai niin, lääkärit perustelevat kaikkea tieteellä ja tutkimuksilla. Mutta kun se tiede ei ole välttämättä se tavallinen perhe, tavallinen ihminen arjen perusongelmineen. Mihin jäi yksilökohtaisuus? Se. mikä on nähtävillä tieteessä, ei välttämättä toimi just siihen tavalliseen ongelmaan, joka on läsnä arjessa vaan siihen on olemassa muitakin keinoja.

Ajatuksia.... ? Mitä mietteitä heräsi?

Proteiinivanukkaat - valtava hitti ?

Törmäsin somessa ja sitä kautta etsin alkuperäisen jutun käsiini. Juttu oli otsikoitu kutakuinkin niin, että proteiinivanukkaista tuli valtava hitti ja ravitsemusasiantuntija tyrmää ne. Hetken jopa ajattelin, että jopas, ollaankos tässä samaa mieltä. Kyllä, proteiinista on tullut valtava buumi elintarviketuotteissa. Vähintäänkin jokainen yritys markkinoi proteiinituotteita ja pakkauksissa on merkintä high protein tai nimessä proteiini. 

Mitä mieltä proteiinivanukkaista ja/tai -rahkoista ym tuotteista?

Jutussa oli mainittu Profeel tuotteet. Tutkitaanpa niitä lisää. Esimerkiksi proteiinijäätelöitä mainostetaan sillä verukkeella, että olisivat jotenkin parempia valintoja. No eivät ole. Niissä voi olla lisättyä sokeria hurjasti, mikä kumoaa proteiinin hyödyt. Lisäksi niissä on lisäaineita ja parempia muita lähteitä proteiinille varmasti on. Proteiinijäätelöt - ei jatkoon!

Kreikkalainen proteiinijogurtti - ainesosat:

pastöroitu rasvaton maito* ja kerma*, vesi, mansikka 2,0 %, vadelma 2,0 %, mansikkatäysmehu 0,5 % (tiivisteestä), muunnettu tärkkelys, sakeuttamisaine (guarkumi), aromit, väri (karmiinit), happamuudensäätöaineet (natriumsitraatit, sitruunahappo), makeutusaineet (asesulfaami K, sukraloosi), jogurttihapate, D-vitamiini

Sanomattakin selvää että ylläoleva tuote - ei jatkoon! Monet ihmiset saavat myös esimerkiksi vatsaoireita kaupan valmiista proteiinituotteista ja ei ihme, onhan ne kyllästetty lisäaineilla ja muilla haitallisilla ainesosilla kuten makeutusaineilla. Täysmehu tiivisteestä on sama kuin sokeri ja muunnettu tärkkelys ihan yhtä huono juttu (huono hiilihydraatti,muuttuu elimistössä sokeriksi yms).

Kaikenlaisia kerrosmousseja tuotekehittäjät kehittävät innoissaan ja kilpaa.

Kerrosmousse, jota mainostetaan proteiinilla: maito*, maitoproteiini*, vesi, mansikka 3,0 %, mansikkatäysmehu 2,3 % (tiivisteestä), muunnettu tärkkelys, tärkkelys, liivate, sakeuttamisaine (guarkumi), jauhettu vaniljatanko, makeutusaineet (asesulfaami K, sukraloosi), aromit, suola, värit (karotenoidit, karmiini), happamuudensäätöaineet (sitruunahappo, natriumsitraatit), laktaasientsyymi. Vaahdotettu typen avulla.

Kerrosmousse - ei jatkoon!

Proteiinigranola

TäysjyväKAURAhiutale (43%), ravintokuitu (polydekstroosi), kasviproteiinirouhe (härkäpapuproteiini, herneproteiini, KAURA, melassi, sitruskuitu), auringonkukkaöljy, sokeri, puffattu KAURA, luontainen vanilja-aromi, suola. Saattaa sisältää pieniä määriä muita viljoja, mantelia, hasselpähkinää, saksanpähkinää, cashewpähkinää, pistaasipähkinää, macadamiapähkinää, parapähkinää, pekaanipähkinää.

Tästäkin on kyllä sanottava myös että ei jatkoon! Kaikenlaista härkäpapua ja herneproteiinia lisätään yksinkertaisiin tuotteisiin. Ne kun ovat aidosta aika kaukana sekä saattavat edelleen aiheuttaa ihmisille mm. vatsa- ja suolisto-oireita. Myslit ja granolat ym on parempi tehdä itse kuin turvautua kaupan valmiisiin. Olen antanut paremman myslivinkin täällä. Pähkinät voi syödä myös ihan pähkinöinä eikä niitä tarvitse sekoittaa mysliin ja onnistuu myös on the go.

No mikä on sitten parempi proteiinivaihtoehto?

Itse tekemällä saa niin paljon parempia vaihtoehtoja, se on vain fakta. Jos kaipaat proteiinivanukkaita, tee itse: kreikkalainen proteiinijogurtti (esim. Salakis) + marjat - niin yksinkertaista ja parempaa kuin valmiit! Käy myös esimerkiksi rahka + marjat.

Tässä keskityin nyt proteiinivanukkaiden parempiin vaihtoehtoihin ja toki proteiinilähteitä on paljon muitakin. Proteiinista tulee kirjoitettua varmasti myös myöhemmin ja enemmän, sen ravitsemuksellisesta merkityksestä yms.

Lisäksi tuossa jutussa oli viitattu harhaanjohtavasti soijarouheeseen proteiinin lähteenä. Siinä oli nimittäin vertailussa käytetty kuivattua soijarouhetta. Soijarouhe valmistetaan jollain tasolla aina ja keitetty / paistettu soijarouhe sisältää paljon vähemmän proteiinia kuin kuivattu joten taas oli artikkelissa harhaanjohdettu ihmisiä. Koska monelle siitä varmasti tulee mielikuva että soijarouhe olisi jotenkin proteiinipitoinen. Kyllä se sisältää proteiinia mutta valmistettuna vähemmän kuin mitä juttu antaa ymmärtää.

Summa summarum, jätä kaupan proteiinivanukkaat kauppaan ja tutki ainesosasisällöt. Tee itse paremmat vaihtoehdot, ei se itse tekeminen ole monestikaan sen vaikeampaa. Helpolla ja yksinkertaisesti pääsee kun lisää maustamattomaan jogurttiin tai kreikkalaiseen jogurttiin marjat. Toki siihen voi lisätä lisäksi pähkinöitä, manteleita yms mutta yksinkertaisesti selviää myös itse tekemällä ja aikaa menee alle 10 minuuttia.

Haluatko tietää lisää proteiinista?

Hyvä levite leivälle

Somessa on nyt näkynyt jo pidempään tätä levitevinkkiä ja niinpä ajattelin jakaa sen myös täälläkin. Löysin tän vinkin muistaakseni Leeni Viion Hyvää tekevät herkut kirjasta. 

Hyvä, ja helppo itsetehty levite. 1 osa luomuvoi ja 1 osa neitsytoliiviöljy ja sauvasekoittelimella sekaisin, yöksi jääkaappiin ja levite on valmis. Voi laittaa yrttejä tms mukaan. Laitoin 1 dl neitsytoliiviöljyä ja 100 g voita mutta voi tehdä suuremmankin osan esimerkiksi 200 g ja 2 dl. Eikä ole muuten vaikeaa tehdä tätä. 

Lähteekö kokeiluun?

Tämä on väärä päätös, Helsinki!

Viime viikolla Helsingin kaupunki teki aivan väärän päätöksen liittyen kouluruokaan, mikä teki ainakin minut surulliseksi. Surulliseksi - kaikkien niiden lasten ja nuorten ja vanhusten puolesta, jotka eivät voi asiaan vaikuttaa. En asu itse Helsingissä mutta kirjoitan asiasta silti.

Helsingin kaupunki nimittäin äänesti, että kouluruoassa (mukaanlukien päiväkotiruoat, vanhainkodit yms) puolitetaan liha- ja maitovalmisteet ja tämän päätöksen myötä kouluruoka/päiväkotiruoka/vanhainkotien ruoka tulee huononemaan entistä enemmän. Tämä on sulaa hulluutta äänestää jotain näin järjetöntä. Ei liharuoan ja kasvisruoan tarvitse kilpailla lautasella vaan sinne lautaselle mahtuu ne molemmat. Tässä yritetään lisäksi pakottaa sekasyöjät syömään pelkkää kasvisruokaa. Ajatus on varmasti kaunis mutta tämä ei toteudu julkisessa ruoassa. Julkinen ruoka on pitkälle prosessoitua, - jopa ultraprosessoitua ruokaa, mikä tarkoittaa, että sinne lisätään järjetön määrä kaikenlaisia lisäaineita.

Jokainen aikuinen ymmärtää varmasti, että tämä on väärä päätös. Tätä yritetään perustella ties millä mutta unohdetaan faktat. Ne faktat, että tällä hetkellä ja tuskin tulee muuttumaan, koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien kasvispainotteisissa ruoissa on aivan älytön määrä lisäaineita ja kaikenlaisia täyteaineita kuten metyyliselluloosaa ja sellaisia, joista tavalliset ihmiset eivät edes tiedä, mitä ne on. Sitten ne pitäisi syödä. Siis syödä jotain sellaista, mitä emme edes tiedä mitä ne ovat. Saatikka miten ne vaikuttavat meihin ja terveyteen. Lisäksi järkyttävä määrä lisäaineita ei ole hyväksi terveydelle ja lisäksi aiheuttavat mm. vatsaoireita monelle. Katsokaa vaikkapa Helsingin koulujen ruokien ainesosaluettelot ja todetkaa itse. Olen aivan varma, että jokainen aikuinen ymmärtää nämä asiat. Jos ne halutaan ymmärtää.

Enää ei tarvitse ihmetellä, miksi lapset ja nuoret eivät syö koulussa.

Tässä mennään niin metsään kuin olla ja voi ja uskon, että jokainen aikuinen ymmärtää sen. Se on sitten niin eri asia, halutaanko se asia ymmärtää vai ajetaanko vain omaa ideologiaa läpi kaikkeen. Olen vain niin surullinen kaikkien lasten, nuorten ja vanhusten puolesta, siis heikompiosaisten puolesta. He eivät saa valita, mitä syövät. Vasemmistoliittokin julistaa, että on heikompiosaisten puolella - no nähtävästi tässä asiassa ja todellisuudessa ei ole. 

Yle muuten hiukan virheellisesti uutisoi, että tätä aloitetta kannatti ihmiset yli puoluerajojen. Tällä annetaan taas ymmärtää, että enemmistö suomalaisista olisi tämän kannalla. Ei muuten pidä paikkaansa, että äänestettiin yli puolurajojen. Blogi on poliittisesti sitoutumaton ihan kaikkeen mutta pakko oli vilkaista, ketkä tätä Vasemmistoliiton henkilön aloitetta kannatti niin: SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Ehkä joo jonkin verran yli puoluerajojen mutta silti on nähtävissä aika suoraan, ketkä sitä kannatti. Lisäksi on aika kornia, että aloitteen tekijä julisti kovaan ääneen Instagramissaan että "voitto". Mikä voitto? Onko tämä jotain kilpailua? 

Tuntuu oikeasti todella pahalta, että oikein niinkuin voitto. Voitto mistä?  Oma ideologiansa ajaa järkevien ratkaisujen yli. Onko se sitten niin tärkeätä että ihan voitto? Välillä mietin, että mitä ihmisen päässä liikkuu. Mitäs, jos he, jotka äänetivät tämän puolesta, menisi viikoksi tai kahdeksi viikoksi syömään sitä kasvisruokaa, jota esimerkiksi vanhuksille tarjotaan? Muuttuisiko mieli? Se olisi mielenkiintoinen testi kaikille heille, jotka äänestivät tämän puolesta!

Olipas surullinen postaus. Seuraavaksi on varmaan pakko kirjoittaa jostain positiivisesta asiasta.

Ajatuksia ... ?