Miten löytää kaupasta ne paremmat välipalavaihtoehdot varsinkin reissuun, junamatkalle yms?

Aiemmin kirjoitin proteiinivanukkaista. Sen postauksen jälkeen tuli mieleen toinen postausidea. Nimittäin aika monet perustelevat kaupan valmiita proteiinivanukkaita sillä että kun pitää syödä "on the go" tai matkalla, junassa tms eikä ole siis samanlaista mahdollisuutta tehdä vaikkapa kreikkalainen jogurtti+marjat yhdistelmiä kuten kotona olisi.

Miten löytää kaupasta ne parhaat välipalat "on the go"? 

** Hedelmä, esimerkiksi banaani, omena, päärynä, vihannekset esim. naposteluporkkanat. Suuntaa siis hedelmät/vihannekset osastolle ja etsi sieltä sopivia kasviksia ja/tai hedelmiä.

** Raejuusto (pidä aina lusikka laukussa tai katso pakastinosasto, siellä voi olla lusikoita). Jotta vältyt verensokerin nousuilta ja laskuilta, niin syö hedelmien yhteydessä proteiinia ja/tai rasvaa tai hedelmä viimeisenä. Raejuusto on hyvä vaihtoehto myös "on the go" eväisiin. Raejuusto on myös parempi kuin valmiit proteiinijuomat tms. Myös jokin maustamaton jogurtti on hyvä vaihtoehto.

** Jos on pakko ostaa valmis proteiiniasia, niin valitse Juustoportin Hyvin tuotesarja. Juustoportilla on hyviä valmiita tuotteita, koska ne ovat sokerittomia ja myös makeutusaineettomia. Monissa muiden valmistajien sokerittomissa tuotteissa on mukana haitallista makeutusainetta. 

** Erilaiset pähkinät, mantelit, ei suolatut tai muutoin herkuttelupähkinät. Pähkinät ovat hyviä naposteluasioita, kunhan valitsee suolattomat pähkinät. Parapähkinä ja saksanpähkinä ovat hyvä lisä päivittäiseenkin käyttöön. Näitä ei kuitenkaan kannata syödä pussikaupalla ja muutama riittää.

** Foodin O'tasty, Puhdistamo välipalapatukat. Jos on pakko ostaa jokin välipalapatukka, niin valitse Foodin tai Puhdistamo. 

Juotavaksi tavallinen vesi riittää hyvin tai vichy. Jätä vitamiinivedet ja muut virvoitusjuomat kauppaan. Juuri oli muuten jokin uutinen, jossa puhuttiin, kuinka vitamiinivedet saattavat kehittää rasvamaksan syntyä. On se jännä, että niitä saadaan markkinoida vitamiini nimillä, ja ne puolestaan luovat väärän mielikuvan ihmisille. Ei niissä ole vitamiineja ja jos olisi, niin vitamiinien hyödyt karisevat pois haitallisilla ainesosilla. 

Terveellinen syöminen ei ole vaikeaa, se on oikeastaan aika yksinkertaista. Ruokaympäristö on vain tehnyt terveellisestä syömisestä hankalaa, kun on niin paljon valintoja. Juomisen valintakin on helppoa, kun sulkee pois energiajuomat, virvoitusjuomat, vitamiinivedet ja muut haitalliset juomat. Ruokaympäristömme on vinksallaan ja emme tarvitse puoliakaan niistä asioista, joita on kaupoissa. Onhan sekin kummallista, että terveellisestä tuotteesta pitää maksaa enemmän. Se pitäisi olla toisin päin! 

Mitä muita hyviä matkaeväitä sinulle tulee mieleen?

Lasten liikkumattomuudesta

Tämä aihe menee nyt ehkä vähän ohi blogin aiheen vaikka toisaalta ei mene kuitenkaan. Liittyy se kuitenkin hyvinvointiin - nimittäin liikunta. Tämä on ollut mielessä jo pidempään niin pakko se kirjoittaa ulos niin ei pyöri jatkuvasti mielessä. Jos teksti vaikuttaa sinusta arvostelulta niin tässä arvostellaan korkeintaan toimintaa, ei yksittäisiä henkilöitä tai henkilöitä, jotka näin toimivat. Yleensä ihmisillä menee tämä sekaisin ja ajatellaan, että arvostellaan henkilöitä mutta arvostelen siis toimintaa tai käyttäytymistä, en henkilöitä. Juttu on kirjoitettu myös yleisellä tasolla.

Yleisesti ottaen on varmasti perheitä, joissa liikutaan hyvin ja lapsilla on liikunnallisia harrastuksia ja mitään ongelmaa liikkumattomuuden suhteen ei ole. Sitten on varmasti niitä perheitä, joissa liikuntaa ei ole tai se on olematon määrä syistä x, y, z. Suurin osa perheistä on varmaan siinä keskitiellä että liikutaan kohtuullisesti.  Tai ainakin haluan uskoa, että suurin osa perheistä olisi siellä keskitiellä, jossa liikutaan keskiverrosti. Tässäkin asiassa on varmasti sellainen kultainen keskitie ihan hyvä valinta.

Törmäsin hetki sitten siihen, että lapsi viedään kouluun autolla ja koulumatka on sellainen noin 7 minuutin kävelymatka eli varmaan noin 200-300 metriä eli todella lyhyt. Jotenkin tämä on itselleni aika käsittämätöntä ja pakko nyt vain kirjoittaa asiasta. En tiedä perusteluita asialle, ehkä helppous? Tuossa tilanteessa on oikeasti nopeampaa mennä se matka kävelleen. Se, että laitat lapset turvaistuimiin ja mahdolliset punaiset valot, niin kävellen olisit nopeammin. Vaikka sinänsä minua ei kiinnosta, miten muut perheet toimivat ja kukin toimii, miten toimii, mutta jokseenkin älytöntä. Varsinkin kun se tapahtuu ilmeisesti joka päivä. 

Se, että lapsi kävelee kouluun tai päiväkotiin mennään kävellen (pienen lapsen kanssa rattailla), on hyväksi terveydelle. Siinä tulee arjen hyötyliikuntaa, aivot saa happea matkalla, aivot ja keho virkistyy ja energia on kohdillaan. Lasten kanssa voi matkan jutella ja antaa pienten lasten kiinnittää huomiota, mitä näkee eli kaikkiin luontoihmeisiin ja mitä nyt pienet lapset yleensä löytävätkään kävelymatkoilla. Kouluikäisen lapsen kanssa voi jutella eri asioista ja tehdä kävelymatkoista ihania hetkiä. 

Lisäksi se, että lapsi viedään autolla kouluun noin lyhyet matkat, antaa lapselle tavan ja tottumuksen, että näin voidaan tehdä. Vanhempi näyttää esimerkillään, että on ok mennä autolla tuollaiset matkat. Tämä on ehkä se asia, jota vanhempi ei ajattele toimiessaan noin. Kun me vanhemmat ja muutkin aikuiset näytämme omalla esimerkillään, että kauppaan voidaan kävellä yms niin lapsi oppii huomaamatta hyvän tavan toimia arjessa. Loppujen lopuksi tuokin, että viedään autolla kouluun päivittäin kääntyy itseään vastaan ja seuraa todennäköisesti ongelmia myöhemmin, varsinkin jos muutkin asiat ovat huonosti perheessä. Enkä nyt tarkoita, että lasten pitää hiihtää kouluun 5 km päivittäin talvisin kuten 50-luvulla tehtiin. Ei tarvitse mennä ääripäihin mutta lapsen voi opettaa kävelemään kouluun. Jotenkin aivan järjetöntä viedä autolla tuollaiset lyhyet matkat, kun kävellen on muutenkin nopeammin. Se vanhemman oma esimerkki antaa lapselle hyvät eväät tulevaisuuteen.

Miten saada lapset liikkumaan?

** Näytä itse vanhempana, muuna aikusena liikunnallinen esimerkki. Liikunta alkaa pienistä arjen tavoista.

** Lyhyet matkat kävellen, pyörällä tai muuten lihasvoimin.

** Älä vie lasta kouluun autolla säännöllisesti, opeta lasta liikkumaan! Älä turvaudu helppoihin ratkaisuihin vaikka ne jonain hetkinä tuntuvat liian hyviltä.

** Älä ainakaan näytä lapselle esimerkkiä sähköpotkulautojen käytössä. Välillä näkee sitä, että pieni lapsi on aikuisen kanssa sähköpotkulaudalla (ilman kypäriä tottakai). 

Mitä muita vinkkejä sinulle tulee mieleen, jotta lapset (ja myös aikuiset) liikkuisivat enemmän?

Ikuinen kiistanaihe: sokeri vai makeutusaineet

Ravitsemusmediassa on ollut viime aikoina juttuja sokerista ja makeutusaineista, koska huhtikuun alusta lähtien virvoitusjuomien veroa on nostettu asteittain riippuen sen sokeripitoisuudesta. Olen aiemmin kirjoittanut sokerista ja makeutusaineista ja se postaus löytyy täältä. Piti ihan itsekin lukea se ja katsoa, mitä olen kirjoittanut siitä ja onko ajatukset muuttuneet. Eivät ole! Olen edelleen sitä mieltä, että kummatkin ovat haitallisia elimistölle ja kumpaakaan ei tulisi käyttää ollenkaan. Kannattaa lukea tuo aiempi postaus, ei ehkä niin hyvin jaoteltu mutta asia tulee ymmärretyksi. Joitain hyviä kannanottoja mediassa on näkynyt mutta sitten jossain törmäsin virallisen ravitsemusterapeutin lausuntoon, että "pari lasia virvoitusjuomia viikossa voi juoda". Mitä?

Ehkä olisi hyvä sanoa, ettei niitä tarvitse juoda ollenkaan. Koska koukuttavuus, hammasterveys ym. Jos olisin virallinen ravitsemusterapeutti, niin en vaan voisi sanoa tuollaista lausuntoa (tai se lausunto olisi arvojeni vastaista) ja tulevana ravintovalmentajana sanon, että älkää juoko virvoitusjuomia ollenkaan. Voisin ehkä sanoa, että voit juoda pari lasillista korkeintaan vuodessa mutta ei todellakaan viikossa.

Kuva lainattu netistä. 

Makeutusaineita aina perustellaan sillä, että niitä valvotaan ja kun ei ylitä turvallista rajaa. Kukaan tuskin osaa sanoa, että ylittyykö se raja (koska kukaan tuskin laskee, kuinka paljon saa makeutusainetta päivittäin tms), jos käyttää haitallisia makeutusaineita. Ruokavaliossa makeutusaineita voi tulla muualtakin kuin virvoitusjuomista. Kukaan tuskin laskee sitä, että nyt ylittyi se raja. Kaikista parasta on, kun jättää kaikki virvoitusjuomat kauppaan ja ei juo niitä ollenkaan. Mikä virvoitusjuomassa on niin kivaa, että se pitää juoda edes se lasillinen tai pieni pullo? Herkuttelu, nautinto, mieliteko?

Voit paremmin, kun jätät ne kokonaan pois. 

On todettu, että osa makeutusaineista aiheuttaa mm. syöpää. Toki makeutusaineita ei tarvitse pelätä eikä syöpää tarvitse pelätä mutta on jokseenkin hassua, että makeutusaineista kerrotaan, että voit juoda vaikka tiedetään mm. syöpäriskistä. Teet terveydelle hyvän teon, jos et juo virvoitusjuomia ollenkaan! Nyt on hyvä hetki jättää kaikki virvoitusjuomat kauppaan! 

Nykyisin perustellaan myös lisäaineita hirveän usein, että "niissä on turvallinen raja". Mitä, jos ravitsemusterapeutit muuttaisivat vähän sanomisia ja saataisiin tämä terveyden huono suunta käännettyä?

Pikaruokaravintolassa ja ravintolassa voit valita maidon, mehun, veden tai kivennäisveden. (Psst: Ole tarkkana myös kivennäisvesien kanssa ja jätä myös vitamiinivedet kauppaan!) 

Opeta tämä tapa myös lapsellesikin!

Käytätkö sinä virvoitusjuomia?

Epäsuositut mielipiteet ravinnosta

Ehkä tähän alkuun pitäisi laittaa triggeröitymisvaroitus (:D) mutta luvassa on epäsuositut mielipiteeni ravitsemuksesta. Lue, jos uskallat!

** Energiajuomat ovat turhia kuten myös erilaiset limsat ja muut virvoitusjuomat. Näihin voi lisätä myös tietyt "vitamiinivedet". Kukaan ei tarvitse näitä eikä kenenkään pitäisi juoda virvoitusjuomia eivätkä nämä tee kenellekään mitään hyvää. Onneksi ainakin hammaslääkärit ovat samaa mieltä kanssani.

** Murot ovat erittäin huono aamiainen.  Ne eivät pidä nälkää ja niissä on usein (lähes aina!) liikaa lisättyä sokeria.

** Makeisvalikoima on kasvanut jo aivan äärimmäisyyksiin ja se on osasyy ihmisten kasvavia elintapasairauksia. Toki vastuu on myös yksilöllä, mutta kukaan ei tarvitse tällaista määrää karkkia ja muita makeisia, joita näemme päivittäin kaupoissa. Milloin elintarvikealan yritykset ottavat vastuun kasvavasta makeisvalikoimasta? Eihän tämä nimittäin voi mennä näin, että jatkuvasti kehitetään uusia tuotteita, jotka ovat haitallisia terveydelle. Milloin elintarvikealan yritykset ja kaupat ottavat vastuun siitä, että sesonkituotteita ei tarvitse olla noin 2 kk ennen kyseistä sesonkia?

** Ei ollenkaan on parempi kuin kohtuus. Esimerkiksi virvoitusjuomissa ei ollenkaan on parempi kuin kohtuus. Kukaan meistä harvemmin pystyy välttää tiukasti jotain mutta on myös hyvä ajatella tietyistä elintarvikkeista, että niitä ei tarvita. Poikkeukset sopivat paremmin ei ollenkaan ajatteluun. Otetaan esimerkki: henkilö syö karkkia viikonloppuisin ja sitten viikolla tulee erilaisia poikkeuksia, joihin tarttuu joten se tekee jo aika monta päivää jolloin on syöty karkkia. Jos olisi ajateltu ei ollenkaan, niin yksittäiset poikkeukset eivät haittaisi mitään viikolla. Nyt se on ollut melkeinpä päivittäistä karkinsyöntiä tässä esimerkissä. Kun pääsee siihen pisteeseen että ei syö herkkuja / virvoitusjuomia / sokeria / mitä ikinä epäterveellistä, niin huomaa, kuinka normaalia se lopulta on. Kasvavien elintapasairauksien myötä meidän tulisi ajatella yhä enemmän että ei tarvita x / y / z tuotetta.

** Tuoteselosteet / ainesosaluettelot on hyvä lukea. Musta on hassua ja outoa, kun mediassa osa virallisista ravitsemusterapeuteista väittävät, että tuoteselosteita ei tarvitse lukea ja voi luottaa esimerkiksi sydänmerkki-tuotteeseen. Opettaisin ihmisille, että lue ne tuoteselosteet, niin tiedät, mitä syöt ja älä luota edes sydänmerkkituotteeseen. 

Sydänmerkistä muuten puheenollen. Sydänmerkki jakaa ravitsemussomessa aika paljon mielipiteitä ja sitä näkee aika usein siellä. Nyt ilmeisesti pullat ym ei saa enää hakea Sydänmerkkiä, joka on hyvä päätös. Ei pullissa, kekseissä tarvitse olla Sydänmerkkiä, sillä se hämää ihmisiä luottamaan, että se olisi jotenkin hyvä ja terveellinen tuote. 

Toinen hyvä uutinen on se, että virvoitusjuomiin on nyt lisätty jonkinsortin vero. Hyvä asia, jos sen myötä ihmiset lopettavat virvoitusjuomien juomista. Mielestäni kyllä myös makeutusaineelliset virvoitusjuomat olisivat ansainneet tuon veron. Tällä näytetään ihmisille, että makeutusaineelliset virvoitusjuomat ovat jotenkin parempi valinta. Mutta kun eivät ole. Makeutusaineet ovat myös haitallisia eikä niitäkään juomia tulisi juoda ollenkaan.

Tuliko pahoja mielipiteitä vai nyökkäilitkö, kun luit?

Helsingin väärästä päätöksestä

Kirjoitin jokin aika sitten, kuinka Helsinki teki väärän päätöksen kouluruokailun suhteen. Vielä yhden kerran palaan siihen, sillä on ollut muutama hyvä lehtijuttu.

Kirjoitus löytyy täältä. Helsingin uutisissa oli myös hyvä mielipidekirjoitus, joka löytyy täältä. Lapset haluavat tavallista kotiruokaa. Tuossa kirjoituksessa oli muuten hyvin kysytty, että kuinka moni lapsi haluaa mifua, tofua tai soijaa? Niinpä. Yleensä nämä mifut, tofut ja soija sekoitetaan esimerkiksi jauhelihan sekaan, jotta sitä ei huomattaisi. Miksi näin? Miksi pitää yleensäkin sekoittaa jokin kasviproteiini esimerkiksi jauhelihan sekaan? He, jotka ovat kasvissyöjiä, syövät sen kasviproteiinin sellaiseen. Miksi jauhelihakastike ei voi olla 100 % jauhelihakastiketta?

Kuten tuossa kirjoituksessakin todettiin, niin päästöillä ja säästöillä olevat perustelut ovat ontuvia. Kasvisruokaa perustellaan ilmastösyillä, mutta onko se ilmastoystävällistä, jos pavut ja linssit tuodaan ulkomailta?

Kasvisruokaa perustellaan myös terveellisyydellä. Hyvä ajatus, mutta koulu/päiväkotiruoassa tämä ei vain toteudu. Se kasvisruoka kouluissa/päiväkodeissa ei ole terveellistä. Sinne on jopa lisätty sokeria ja kaikenlaisia täyteaineita kuten esimerkiksi bambukuitu ja todella paljon haitallisia lisäaineita, jotta se saataisiin maistuvaksi ja siltikään ei maistu. Kasvisruoan perustelut terveellisyydellä on myös ontuvaa ja heikkoa. Tuoreet kasvikset ja salaatit ovat eri asia kuin prosessoitu kasvisruoka. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan salaattia ja tuoreita kasviksia ja se on ihan ok, koska se on terveellistä. Muutoin kasvisruoan perustelut terveellisenä on ontuvaa ja heikkoa.

Tuossa kirjoituksessa todettiin, että lapset ovat itse todenneet lautakunnassa ja valtuustossa, että liha maistuu ja sitä menee. Lapset ja nuoret tarvitset lihaa ja nyt mennään todellakin äärimmäisen huonoon suuntaan tuolla päätöksellä. Ja kyllä, se liharuoka on myös heikkolaatuista ja prosessoitua (tähän aina jaksetaan tarttua) kouluissa mutta se maistuu paremmin lapsille kuin kasvisruoka. Jos ruoka ei maistu - se menee hävikkiin. Hävikki tulee lisääntymään tuon päätöksen myötä ja veronmaksajien rahat valuvat hukkaan. Onko tämä fiksua rahankäyttöä?

Osa ihmisistä tuntuu ymmärtävän tämän asian ja tiedän, että varmasti kaikki muutkin ymmärtävät mutta heillä on kovin suuri tarve puolustella asiaa eivätkä halua nähdä asiaa oikeasti. He ajavat omaa ideologiaa kaikille lapsille. Miksi lapsi ei saa olla sekasyöjä ja on pakko syödä kasvisruokaa? Mitä, jos se olisi toisinpäin - kasvissyöjille lisätään lihaa ja muita eläinperäisiä? Minkäköhänlainen haloo siitä syntyisi? 

Ja edelleen, ilmastosyyt ovat ontuvia ja heikkoja. Lähituotettu liha ja maito ovat ilmastöystävällisempiä kuin kaukaa tuodut kasvisruoat.

Toinen mielenkiintoinen juttu oli, kun kaksi oppilasta oli pitänyt ruokapäiväkirjaa viikon ajalta ja kuvanneet ateriat ja kertovat mielipiteensä tässä jutussa. Siinä näkee aika hyvin, mitä lapset oikeasti ajattelevat. Toki otanta on pieni, kun vain viikko ja kaksi oppilasta. Tiivistettynä: sieltä nousi muutaman kerran "pahaa", "en ottanut koska en tykännyt" "ei maistunut millekkään". Molemmat myös kertovat, että valitsevat liharuoan aina kun mahdollista. Toinen oli 16-vuotias ja kertoi, että nälkä iskee yleensä iltapäivällä ja tarkoittaa, että kouluruoka ei ole tarpeeksi nälän poissa pitävää. Totuus tulee lasten suusta. 

Siinä mietittävää kaikille! Nyt en enää palaa tähän aiheeseen ellei jotain yllättävää tule ja sitten seuraavien rohkeiden teemojen kimppuun... ;) 

Vaikuttaako kellojen siirtäminen sinuun?

Muistan sen ajan, kun en ikinä muistanut, että kumpaan suuntaan kelloja pitikään siirtää. Sitten jossain vaiheessa löysin muistisäännön, että aina kesää kohti. Eli keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin. Enää ei tarvitse miettiä, että mihin suuntaan niitä kelloja käännettiin.

Kuva lainattu netistä. 

Vaikuttaako kellojen siirtämiset sinuun?

Rehellisesti en ole itse huomannut, että vaikuttaisi. Herään yleensä samaan aikaan ja yleensä ilman herätyskelloa. Pyrin myös mennä nukkumaan suunnilleen samoihin aikoihin ja silloin, kun koen olevani väsynyt. Kellojen siirtäminen on itseasiassa itselle aika yhdentekevä asia nykyisin. Olen alkanut suhtautumaan siihen, että keväällä se päivä kuluu ihan supernopeasti kun taas syksyllä se kuluu järjettömän hitaasti. Ainut asia, jossa kellojen siirtäminen on vaikuttanut, on lapsi. Vauvana, meidän supertarkka lapsi, heräsi sitten viideltä syksyllä ja keväisin sitten yleensä nukkumaanmeno myöhenee siirtämisen johdosta. Jos jokin asia kellojen siirrossa ärsyttää, niin se on oikeastaan tämä, että se vaikuttaa lapseen niin vahvasti. Kun olisi luonnollista, että lapsikin menisi ajoissa nukkumaan. Eikä meillä ainakaan pienempänä auttanut mitkään totuttautumiset ennen siirtoa. Onneksi se normaalirytmi nykyisin palautuu aika nopeasti mutta pienempänä se palautuminen kesti kauemmin. Ei kuitenkaan mitään kuukausia tai useita viikkoja.

Kellojen siirrossa on käyty keskustelua, että pitäisikö se lopettaa ja mihin aikaan Suomen sitten pitäisi jäädä. Nykyisin ei taidettu olla edes enää käydä tuota keskustelua mutta vielä jokunen vuosi sitten siitä keskusteltiin (tai uutisoitiin) aktiivisesti. Äänet jakautuvat kumpaankin suuntaan ja osan mielestä pitäisi olla pysyvä kesäaika ja osan mielestä pysytä talviaika. Ilmeisesti sitä suositeltaisiin, että jäätäisiin samaan aikaan, kun naapurimaat.

Tämän hetkisen tietämykseni mukaan alan ehkä kääntyä siihen suuntaan, että normaaliaika olisi talviaika. Se olisi kuulemma parempi terveydelle, hyvinvoinnille ja luonnollisempaa ihmisille, koska aamut valoisia (totuta keho heräämään, anna aamuvalo keholle yms) ja iltaisin olisi pimeämpää (uni ja nukahtaminen helpompaa pimeässä). Sinänsä minusta olisi paremmat, terveydelliset perustelut talviajalle, jos johonkin aikaan pitäisi jäädä.

Vaikuttaako kellojen siirto sinuun? Kumpaan aikaan sinusta Suomen tulisi jäädä, jos olisi pysyvä aika?

Turvaruoka

Kuulin viime syksynä (vai tämän vuoden alussa?) ensimmäisen kerran sanan turvaruoka. Kyseessä on siis ruoka, jota tarjotaan erityislapsille jossain tietyissä, hankalissa tilanteissa tms. Vaikkei erityislapsista nyt olekaan kokemusta, päätin silti kirjoittaa asiasta. Sillä minusta tässä mennään täysin aivan väärään suuntaan!

Joissain päiväkodeissa ja ilmeisesti kouluissakin tarjotaan turvaruokaa erityislapsille jonain päivinä. (Vai kaikkina päivinä?). Yleensä ne ovat eineksiä kuten kananuggetit, pinaattiletut tms. En tiedä, onko tätä tarjolla joka päivä vai joskus satunnaisesti.

Ymmärrän idean ja vaikuttaahan se empaattiselta ja huomioonottavalta. Mutta. Kun tiedostaa sen, että kuinka paljon paremmaksi olo tulee ravinteikkaasta ja puhtaasta ruoasta, niin ajatus kuulostaa hassulta. Tottakai on tärkeätä, että lapset saadaan syötettyä mutta kyllä he pitäisi saada syötettyä myös aidolla ja ravinteikkaalla ruoalla. Lapset ovat sinänsä vähän monimutkaisia vaikka toisaalta lapset ovat myös hyvin aitoja ja suoraviivaisia. Kaikki on toki yksilökohtaista kuten me aikuisetkin, meilläkin on omat makumieltymykset; tykkäämme eri ruoista ja meillä on myös omat inhokkiruokamme.

Sen tiedon valossa, mitä esimerkiksi einekset ja ultraprosessoitu ruoka aiheuttaa, niin tuntuu tosi hassulta, että näitä turvaruokia pitäisi lisätä. Tässä mennään väärään suuntaan! Sen lisäksi, mitä muut lapset ajattelevat ja tottuvat siihen, että "x:llä on x diagnoosi, hän saa syödä kananuggetteja". Kaikki lapset tykkäävät varmasti kananuggeteista mutta mitä enemmän me heille niitä annamme, sitä enemmän he niitä syövät ja aito, kotiruoka jää vähemmälle. Päinvastoin, lapsia pitäisi saada totutettua enemmän puhtaaseen, aitoon kotiruokaan. Se nimittäin on ihan fakta, että mitä enemmän lapset esimerkiksi syövät ns. roskaruokaa ja karkkia, sen vähemmän heille sitten maistuu kasvikset, terveellinen kotiruoka. 

Jos kouluissa ja päiväkodeissa aletaan tarjota enemmän tällaista turvaruokaa, joka suurimmaksi osaksi on eineksiä ja epäterveellistä ja ultraprosessoitua ja jos se on vieläpä päivittäistä tai useamman kerran viikossa, antaa vääristyneen kuvan lapselle itselleen ja muille lapsille. Tottakai lapset ymmärtävät esimerkiksi allergiat eli miksi joku ei syö samaa ruokaa mutta millaisen kuvan se antaa, jos joku saa jonkin diagnoosin perusteella "lasten lemppariruokaa"?. Tärkeintä on toki saada lapset syömään, mutta nämä keinot ovat väärät.

Sohaisen varmaan muurahaispesää tällä postauksella mutta tätä mieltä minä olen. Lapset ovat erilaisia ja osa lapsista on enemmän nirsoja ja osa vähemmän. Niinhän me aikuisetkin olemme erilaisia. Oletteko miettineet, millaisia ruokiin liittyviä juttuja aikuisillakin on? Jotenkin se ajatus, että "lapsi syö kyllä kun on nälkä" pitää paikkansa. Jos alamme tarjota yhä enenevissä määrin jotain turvaruokia lapsille, niin siinä mennään metsään. Tärkeintä olisi opettaa lapsille totuttautumista uusiin ruokiin, ja esimerkiksi eri koostumuksiin. Sekä muistettava että jos joku lapsi inhoaa jotain ruokaa vaikkapa 5-vuotiaana, niin seuraavana vuonna hän voi jo tykätä sitä. Asiat eivät ole yleensä niin lopullisia lasten kanssa. Monesti asioita kuulee perusteltavan allergioilla mutta se on minusta hitusen eri asia. On eri asia, jos joku ei voi syödä esim. pähkinää allergian takia ja tarjotaan sen sijasta toista. Maailmassa on oltava rajat asioille eikä voida tehdä yhtenäistä massaa asioista eikä tehdä liian yksilökohtaista kaikista asioista. Lastenkin on vaikeampi ymmärtää että joku saa "herkkuruokaa", kun hänellä on jokin diagnoosi vaikka sinänsä pystyisi kyllä syödä samaa ruokaa kuin kaikki muutkin. Pidemmällä tähtäimellä se antaa väärän kuvan ja kohta sitä pidetään normaalina vaikka kyseessä pitäisi olla erityistapaukset.

Sen sijasta että lisäämme eineksiä ja ultraprosessoitua ruokaa kouluihin diagnoosien varjolla, niin mitä, jos parannettaisiin sitä kouluruokaa? 

Ajatuksia... ? Oletko törmännyt turvaruoka käsitteeseen?