Nyt on viime aikoina ollut ihan jopa Helsingin Sanomissa mainintoja tästä päiväkoti- ja kouluruokien kansalaisaloitteesta. En ole valitettavasti kaikkia päässyt lukemaan, koska osa on ollut maksullisessa digisisällössä. Ensimmäinen juttu taisi olla ravitsemusprofessorin kirjoitus lukijan mielipide osastolla ja toinen oli jokin maksullinen juttu, jossa avattiin ruokien ravitsemussisältöä.
En ymmärrä, miksei voida pitää yhtä ja tehdä yhdessä pienin askelin hyvää.
Se on aiheuttanut keskustelua ravitsemuspiireissä ja hyvä niin. Keskustelu on hyväksi ja myös aikuiset oppivat näkemään erilaisia mielipiteitä ja toivottavasti asioiden eri puolia. Kuulin, että ensinnäkin vegaanit/kasvisruokailijat eivät voi allekirjoittaa, koska se on lähtöisin lihansyöjiltä. Tämä ei varmasti koske kaikkea kasvissyöjiä, mutta ilmeisesti jokunen kasvissyöjä saattaa ajatella niin. Miksi tässä(kin?) pitää luokitella ihmisiä ja ajatella näin "en voi, koska..."? Eihän se ole kasvissyöjiltä pois, jos ajetaan puhdasta ja aitoa ruokaa ja tässähän ajatellaan myös kasvissyöjiä. Meidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja ajatella yhteisesti yhdessä hyvien asioiden tekemistä. Sitä suuremmalla syyllä kasvissyöjien pitäisi allekirjoittaa ko. kansalaisaloite, sillä näissä kasvisruoissa on aina ne pisimmät ja pahimmat ainesosaluettelot päiväkotien/kouluruokien listalla.
Lisäksi Helsingin Sanomissa on ollut Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden professorin mielipidekirjoitus aloitteesta. Miksi nämä ravitsemustieteiden professorit eivät voisi myöskin ajatella päiväkotien/kouluruokien parannusta vaan ajattelevat aloitteen olevan jotain muuta kuin mitä se on? Ei siinä aloitteessa vaadita kärjistetysti voin tai raakamaidon tuomista kouluihin vaan aidosti puhtaamman ja paremman ruoan puolesta.
Lainausmerkeissä olevat asiat on lähtöisin siitä mielipidekirjoituksesta. Hyvää tässä kirjoituksessa oli se, että alussa myönnetään, että ollaan samaa mieltä ja kouluruoan laatuun on panostettava. Eri mieltä asiassa ollaan, että, mikä se terveellinen on.
"Ultraprosessoitujen tuotteiden kieltäminen ei paranna kouluruokailun ravitsemuksen laatua" -> Varmasti parantaisi, jos toteutettaisiin oikein. Se vähentäisi turhia lisäaineita ja sitä kautta parantaisi. Kun ruoka tehdään itse, se paranee huomattavasti ja niin myös tässäkin tapauksessa.
"Lasten tasapainoista ruokasuhdetta tukee aikuisten vastuullinen ruokapuhe, jossa yksittäisiä elintarvikkeita tai kouluruokaa ei nimetä lapsille vaaralliseksi". ->
Eihän tässä kukaan ole mistään vaarallisuudesta puhunut. Toki joskus näkee otsikoita, joissa ultraprosessoitu ruoka määritetään vaaralliseksi. Mutta ehkä ultraprosessoidusta ruoasta pitäisi myös puhua enemmän näiden ravitsemusprofessoreidenkin toimesta? Lapsille pitää kertoa faktat faktoina eikä mitään peittelyitä asioista. Ei lapsille tarvitse kertoa asioita pelottavasti tai nimetä, että jokin on vaarallinen vaan ihan kertoa asiat rehellisesti esimerkiksi sen, että aito, puhtaampi lisäaineettomampi ruoka on parempi kuin useilla lisäaineilla kyllästetty ruoka.
"Ruoan prosessointi ei suoraan määritä ruoan ravitsemuksellista laatua tai terveysvaikutuksia. Suurin osa ruoasta tulee prosessoida, jotta se on syötävää."
Me emme voi verrata porkkanan pilkkomista näihin julkisiin ruokiin, jotka on kyllästetty kymmenillä lisäaineilla. Miksi aina verrataan tähän, että ruoka tulee prosessoida, jotta se on syötävää? Joo, toki kasvikset pitää pilkkoa ja jauheliha paistaa. On eri asia pilkkoa porkkanat tai pastöroida maito kuin lisätä kymmeniä lisäaineita julkisten tilojen ruokiin. Mä toivoisin, että nämä ravitsemustieteiden professorit kiinnittäisi huomion lisäaineiden määrään ja siihen, että pitäisi tehdä mahdollisimman vähillä lisäaineilla ruokaa.
Mitä pienempi ainesosaluettelo -> sen puhtaampi ruoka.
Virallisten tahojen puolelta lisäaineita lähes aina puolustellaan ja kerrotaan, että niitä tarvitaan, koska parantavat x,y, z tai mitä ikinä ne perustelut onkaan. Jossain näin hyvän jutun lisäaineista, mutta nyt en enää löytänyt, missä se oli. Yritän muistaa sen sanoman omin sanoin. On totta, että joitain lisäaineita tarvitaan, mutta sen ei pitäisi mennä niin, että lisäaineita lisätään koko ajan ruokiin yhä enemmän ja enemmän. Niiden yhteisvaikutuksia ei täysin tunneta eikä tiedetä, miten ne kokonaisuudessaan vaikuttavat meidän elimistöön ja esimerkiksi suolistoon. Miksi siis nämä viralliset ravitsemusprofessorit puolustelevat lisäaineiden käyttöä eivätkä ole sitä mieltä, että niiden käyttöä tulisi vähentää ja minimoida tai tuo sitä esiin? Tässä kansalaisaloitteessa on juuri siitä kyse, että lapset ja nuoret ansaitsevat puhdasta, aitoa ruokaa eikä kaikenmaailman lisäainehöttöjä.
Sen sijaan, että me ihmetellään, että miksi lapset (lähinnä yläasteikäiset) eivät syö kouluruokaa, keskityttäisiin sen ruoan parantamiseen. Jossain toisessa lehdessä oli jopa ehdotettu, että peritään maksu niiltä, jotka eivät syö kouluruokaa. Ei näin. Luulin, että tuollainen pakottaminen jäi sinne 80-90-luvulle. Siinä mennään todella mönkään ja pakottamisella voi olla tuhoisat seuraukset. Tuo ehdotus oli siis jonkin yksittäisen lukijan ehdotus ja ei taida tietää yhtään mistä puhuu. Monilla ihmisillä on väärä mielikuva, että kouluruoka on ilmaista. Se ei ole ilmaista vaan tuotetaan meidän kaikkien verovaroista. Osalla ihmisillä on myös se mielikuva, että kouluruokaa ei saisi kritisoida. Jos ei voi kritisoida, niin eihän siihen tule parannusta.
Lasten kouluruoan syömättä jättämiseen on varmasti monia syitä. On tosi ikävää, että nuoret jättävät sen syömättä. Yläasteiässä lapset käyvät läpi aika herkkiä vaiheita, niin niitä syitä voi olla todella paljon, mikseivät syö kouluruokaa. Yksi syy voi olla, että se ruoka yksinkertaisesti on sen verran outoa ja pahaa, ettei sitä voi syödä. Mutta syitä voi olla myös muitakin. Lapset pitävät monesti yksinkertaisesti kotiruoasta ja tällaista kouluruoan pitäisi ollakin. Lehdistössä on ollut jonkin verran otsikoita, kuinka syömäkelvotonta ruoka on ollut ja tekee oikeasti todella pahaa, kun vaaditaan, että lasten pitäisi syödä sitä. Eihän sitä varmastikaan söisi nämä ravitsemusprofessorit tai vaikkapa päättäjät. Vai söisiko?
Jos saataisiin päiväkoteihin ja kouluihin kunnon keittiötilat, jossa se ruoka valmistetaan ja keittäjät tekemään lähes kokonaan sen ruoan, niin eiköhän se ruoka alkaisi maistumaankin lapsille. Tässä on se ratkaisu, miten saadaan lapset syömään kouluruoan.
Tässä vielä hyvä Ylen uutinen kouluruokaan liittyen ja sen soisi kaikkien ravitsemusprofessoreidenkin lukevan: https://yle.fi/a/74-20193935 . Siinä vastaus ja ratkaisu kouluruoka-asiaan.
Allekirjoita kansalaisaloite täällä !
Tässäkin asiassa pitäisi lähteä pienistä asioista liikkeelle.
Se nyt tästä kouluruoka-asiasta. Vaikka asiasta puhutaan kouluruoan nimellä, niin sama koskee kyllä kaikkia julkisia 'ilmaisia' ruokia kuten esimerkiksi vaikkapa vanhainkodit, sairaalat, päiväkodit ja ikäänkuin koskee tai tulee koskemaan meitä kaikkia.
