Syö kuin Haaland

Nyt on kyllä pakko kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta ja varsinkin kun Haaland ja Norjan joukkue oli voittoputkessa ja menestyivät hyvin kisoissa. Luin kyllä joskus aiemmin Haalandin ruokavaliosta, tokihan siitä nuo i:llä alkavat lehdet kirjoittavat tietyllä tapaa ja käyttävät sanoja "ällöttävä" ja ottavat sinne ihan outoja esimerkkejä, jotta ihmisille tulee tietty mielikuva ja pitäisivät sitä outona yms. 

Kuva lainattu netistä. 

Minkälainen se Haalandin ruokavalio sitten oikein on ja mitä siitä tulee oppia? 

Haaland syö lihaa, aitoa, puhdasta ruokaa ja välttää prosessoitua ruokaa mahdollisimman pitkälle. On kerrottu, että Norjan MM-joukkue on ottanut omat eväät MM-kisoihin. En tiedä, millaista tuo MM-kisojen ruoka on mutta ainakin Pariisin kisojen ruokaa arvosteltiin kovin sanoin. Ei voitot pelkästään ruoan avulla tule ja tottakai voittoihin tarvitaan muutakin mutta pointtina on se, että kun ihminen syö ravinteikkaasti, puhtaasti ja aitoa ruokaa, niin elinvoima on aivan erilainen kuin että söisi jotain prosessoitua, huonoa ruokaa. Ihminen jaksaa niin eri tavalla, kun keskittyy oikean, aidon ruoan syömiseen ja jättää höttöruoat pois. 

Haaland syö lihaa, tekee itse ruokaa, juo raakamaitoa ja on jättänyt prosessoidut ruoat pois. Keskittyminen ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin jollain prosessihötöllä. Se on muuten jännä vaikkapa ravitsemussomessa, että kun joku kertoo, että juo raakamaitoa, niin tulee varmasti huolestuneita kommentteja siitä mutta kukaan ei ihmettele kun ihminen menee mäkkäriin ja sitä pidetään lähes outona, jos siellä ei käy. Kukaan ei nosta haloota, kun nuudeleista löytyy salmonellaepäilyjä mutta raakamaito on se, josta pitää huolestua. 

Kukaan ei tietenkään nyt tiedä tarkalleen, mitä Haaland syö esimerkiksi päivittäin mutta näissä uutisissa on varmasti se peruspointti ruokavaliosta, jonka jo kerroinkin. Norjan joukkue on esimerkiksi tuonut kisoihin omat ruoat esimerkiksi kalaa on kuljetettu ihan älyttömät määrät. Varmasti Haaland syö myös hiilareita ja ne tulevat hyvin pitkälti hyvistä lähteistä kuten kasvikset, marjat, hitaista lähteistä, tuskin vehnähötöstä. Haaland on muuten avannut omaa ruokavalioa omalla youtubekanavalla ja sieltä varmasti saa hyvän käsityksen siitä. En ole itse katsonut niitä jaksoja mutta uskoisin, että myös Haaland syö hiilareita ja varmasti tankkauspäiviä hänellä on. Uskoisin, että hiilarit tulevat ns. hyvistä lähteistä, eikä mistään prosessoidusta ruoasta tai vehnähötöstä. Uskoisin, että hän syö myös esimerkiksi pastaa vaikkapa tankkauspäivinä mutta ei se pasta välttämättä kuulu päivittäiseen tai edes viikottaiseen ruokavalioonsa.

Urheilijan ravitsemus on tietenkin erilainen kuin tavallisen ihmisen esimerkiksi energiansaannin suhteen. Mutta urheilijan ravitsemuksesta voi tietenkin ottaa tavallinenkin ihminen mallia. Urheilijalle tärkeintä on kestävyys, jaksaminen ja myös hiilarit. 

Myös Ronaldo ja Messi tietävät ruokavalion merkityksen. Ronaldo on nostanut lehdistötilaisuudessa cokispullot pois ja suosinut vettä. Messi on myös iän myötä huomannut, että liiasta sokerista tulee huono olo ja lopettanut ennen pelejä karkkien, keksien ahmimisen, jota kuulemma teki nuorempana. (Tämä oli mainittu jossain jalkapallon erikoislehdessä). Uskon vahvasti siihen, että aito, puhdas, terveellinen ruoka takaa paremmat suorituskyvyt kuin esimerkiksi epäterveellinen ruoka. Toki suorituskykyyn tarvitaan muutakin eivätkä ne pallot maaliin mene pelkällä ravinnolla vaan harjoittelu on tärkeää. Jotta jaksaa harjoitella paljon, täytyy olla ruokavalio kunnossa.

Lihaa demonisoidaan ja bannataan turhaan. Lihassa on paljon hyviä ominaisuuksia ja lihan avulla ihminen jaksaa paremmin ja enemmän kuin hyvin. Jos olet aatteellinen vegetaristi, niin ok, mutta tavallisia sekasyöjiä ihmisiä ei pidä työntää kasvisruokailijoiksi. Kasvikset ovat ok ja hyviä kunhan ne eivät ole prosessoitua kasvisruokaa. Tämä ei ole puolustuspuhe lihalle eikä kasvisruoan mollauspostaus vaan ihan kultainen keskitie riittää. Ei tarvitse mennä ääripäihin vaan ihan keskitie on hyvä.

Mitä meidän tulisi oppia Haalandin ruokavaliosta?

** syö aitoa, puhdasta ruokaa

** jätä prosessoidut ruoat pois

** syö lihaakin kohtuudella mutta lihalla en tarkoita jalostettuja lihatuotteita vaan jauheliha, pihvit ym. Lihassa on esimerkiksi hemirautaa joka imeytyy parhaiten elimistöön kuin mistään muualta. Liha pitää nälän poissa hyvin ja jotkut jopa ovat sanoneet, että makeanhimo katoaa, kun on aloittanut syödä lihaa.

** tee ruoka mahdollisimman pitkälle itse. Vältä valmistuotteita.

** syö tuoreita kasviksia, marjoja.

** juo maitoa. Käytä hapanmaitotuotteita. Tässäkään ei tarvitse mennä raakamaidon puolelle vaan ihan riittää että jätät kaurajuomat pois ja juot/käytät tavallista maitoa. Meitä täällä yhteiskunnassa sysätään koko ajan pois luonnollisemmasta ruoasta ja tulee kaikkia maidottomia tuotteita. Maidottomat tuotteet ovat varmasti allergisille ok ja hyvä vaihtoehto mutta tavallisen, ei-allergioita olevan ihmisen ei minusta pitäisi lähteä maidottomalle linjalle. Esimerkiksi lapset. Lasten kuuluu saada juoda tavallista maitoa. 

Oletko sinä lukenut juttuja Haalandin ruokavaliosta? Ainakin ravitsemussomessa sitä on sekä parjattu että hehkutettu. Enemmän olen toki nähnyt hehkutuksia ja ei siinä mitään, hyvä ruokavalio se onkin. Mutta nuo lehdet kirjoittavat siitä kuin se olisi outo ja sisäelimiä sisältävä, niin oli pakko tulla kirjoittamaan sellainen keskivertojuttu siitä. 

Helsingin väärästä päätöksestä

Kirjoitin jokin aika sitten, kuinka Helsinki teki väärän päätöksen kouluruokailun suhteen. Vielä yhden kerran palaan siihen, sillä on ollut muutama hyvä lehtijuttu.

Kirjoitus löytyy täältä. Helsingin uutisissa oli myös hyvä mielipidekirjoitus, joka löytyy täältä. Lapset haluavat tavallista kotiruokaa. Tuossa kirjoituksessa oli muuten hyvin kysytty, että kuinka moni lapsi haluaa mifua, tofua tai soijaa? Niinpä. Yleensä nämä mifut, tofut ja soija sekoitetaan esimerkiksi jauhelihan sekaan, jotta sitä ei huomattaisi. Miksi näin? Miksi pitää yleensäkin sekoittaa jokin kasviproteiini esimerkiksi jauhelihan sekaan? He, jotka ovat kasvissyöjiä, syövät sen kasviproteiinin sellaiseen. Miksi jauhelihakastike ei voi olla 100 % jauhelihakastiketta?

Kuten tuossa kirjoituksessakin todettiin, niin päästöillä ja säästöillä olevat perustelut ovat ontuvia. Kasvisruokaa perustellaan ilmastösyillä, mutta onko se ilmastoystävällistä, jos pavut ja linssit tuodaan ulkomailta?

Kasvisruokaa perustellaan myös terveellisyydellä. Hyvä ajatus, mutta koulu/päiväkotiruoassa tämä ei vain toteudu. Se kasvisruoka kouluissa/päiväkodeissa ei ole terveellistä. Sinne on jopa lisätty sokeria ja kaikenlaisia täyteaineita kuten esimerkiksi bambukuitu ja todella paljon haitallisia lisäaineita, jotta se saataisiin maistuvaksi ja siltikään ei maistu. Kasvisruoan perustelut terveellisyydellä on myös ontuvaa ja heikkoa. Tuoreet kasvikset ja salaatit ovat eri asia kuin prosessoitu kasvisruoka. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan salaattia ja tuoreita kasviksia ja se on ihan ok, koska se on terveellistä. Muutoin kasvisruoan perustelut terveellisenä on ontuvaa ja heikkoa.

Tuossa kirjoituksessa todettiin, että lapset ovat itse todenneet lautakunnassa ja valtuustossa, että liha maistuu ja sitä menee. Lapset ja nuoret tarvitset lihaa ja nyt mennään todellakin äärimmäisen huonoon suuntaan tuolla päätöksellä. Ja kyllä, se liharuoka on myös heikkolaatuista ja prosessoitua (tähän aina jaksetaan tarttua) kouluissa mutta se maistuu paremmin lapsille kuin kasvisruoka. Jos ruoka ei maistu - se menee hävikkiin. Hävikki tulee lisääntymään tuon päätöksen myötä ja veronmaksajien rahat valuvat hukkaan. Onko tämä fiksua rahankäyttöä?

Osa ihmisistä tuntuu ymmärtävän tämän asian ja tiedän, että varmasti kaikki muutkin ymmärtävät mutta heillä on kovin suuri tarve puolustella asiaa eivätkä halua nähdä asiaa oikeasti. He ajavat omaa ideologiaa kaikille lapsille. Miksi lapsi ei saa olla sekasyöjä ja on pakko syödä kasvisruokaa? Mitä, jos se olisi toisinpäin - kasvissyöjille lisätään lihaa ja muita eläinperäisiä? Minkäköhänlainen haloo siitä syntyisi? 

Ja edelleen, ilmastosyyt ovat ontuvia ja heikkoja. Lähituotettu liha ja maito ovat ilmastöystävällisempiä kuin kaukaa tuodut kasvisruoat.

Toinen mielenkiintoinen juttu oli, kun kaksi oppilasta oli pitänyt ruokapäiväkirjaa viikon ajalta ja kuvanneet ateriat ja kertovat mielipiteensä tässä jutussa. Siinä näkee aika hyvin, mitä lapset oikeasti ajattelevat. Toki otanta on pieni, kun vain viikko ja kaksi oppilasta. Tiivistettynä: sieltä nousi muutaman kerran "pahaa", "en ottanut koska en tykännyt" "ei maistunut millekkään". Molemmat myös kertovat, että valitsevat liharuoan aina kun mahdollista. Toinen oli 16-vuotias ja kertoi, että nälkä iskee yleensä iltapäivällä ja tarkoittaa, että kouluruoka ei ole tarpeeksi nälän poissa pitävää. Totuus tulee lasten suusta. 

Siinä mietittävää kaikille! Nyt en enää palaa tähän aiheeseen ellei jotain yllättävää tule ja sitten seuraavien rohkeiden teemojen kimppuun... ;) 

Turvaruoka

Kuulin viime syksynä (vai tämän vuoden alussa?) ensimmäisen kerran sanan turvaruoka. Kyseessä on siis ruoka, jota tarjotaan erityislapsille jossain tietyissä, hankalissa tilanteissa tms. Vaikkei erityislapsista nyt olekaan kokemusta, päätin silti kirjoittaa asiasta. Sillä minusta tässä mennään täysin aivan väärään suuntaan!

Joissain päiväkodeissa ja ilmeisesti kouluissakin tarjotaan turvaruokaa erityislapsille jonain päivinä. (Vai kaikkina päivinä?). Yleensä ne ovat eineksiä kuten kananuggetit, pinaattiletut tms. En tiedä, onko tätä tarjolla joka päivä vai joskus satunnaisesti.

Ymmärrän idean ja vaikuttaahan se empaattiselta ja huomioonottavalta. Mutta. Kun tiedostaa sen, että kuinka paljon paremmaksi olo tulee ravinteikkaasta ja puhtaasta ruoasta, niin ajatus kuulostaa hassulta. Tottakai on tärkeätä, että lapset saadaan syötettyä mutta kyllä he pitäisi saada syötettyä myös aidolla ja ravinteikkaalla ruoalla. Lapset ovat sinänsä vähän monimutkaisia vaikka toisaalta lapset ovat myös hyvin aitoja ja suoraviivaisia. Kaikki on toki yksilökohtaista kuten me aikuisetkin, meilläkin on omat makumieltymykset; tykkäämme eri ruoista ja meillä on myös omat inhokkiruokamme.

Sen tiedon valossa, mitä esimerkiksi einekset ja ultraprosessoitu ruoka aiheuttaa, niin tuntuu tosi hassulta, että näitä turvaruokia pitäisi lisätä. Tässä mennään väärään suuntaan! Sen lisäksi, mitä muut lapset ajattelevat ja tottuvat siihen, että "x:llä on x diagnoosi, hän saa syödä kananuggetteja". Kaikki lapset tykkäävät varmasti kananuggeteista mutta mitä enemmän me heille niitä annamme, sitä enemmän he niitä syövät ja aito, kotiruoka jää vähemmälle. Päinvastoin, lapsia pitäisi saada totutettua enemmän puhtaaseen, aitoon kotiruokaan. Se nimittäin on ihan fakta, että mitä enemmän lapset esimerkiksi syövät ns. roskaruokaa ja karkkia, sen vähemmän heille sitten maistuu kasvikset, terveellinen kotiruoka. 

Jos kouluissa ja päiväkodeissa aletaan tarjota enemmän tällaista turvaruokaa, joka suurimmaksi osaksi on eineksiä ja epäterveellistä ja ultraprosessoitua ja jos se on vieläpä päivittäistä tai useamman kerran viikossa, antaa vääristyneen kuvan lapselle itselleen ja muille lapsille. Tottakai lapset ymmärtävät esimerkiksi allergiat eli miksi joku ei syö samaa ruokaa mutta millaisen kuvan se antaa, jos joku saa jonkin diagnoosin perusteella "lasten lemppariruokaa"?. Tärkeintä on toki saada lapset syömään, mutta nämä keinot ovat väärät.

Sohaisen varmaan muurahaispesää tällä postauksella mutta tätä mieltä minä olen. Lapset ovat erilaisia ja osa lapsista on enemmän nirsoja ja osa vähemmän. Niinhän me aikuisetkin olemme erilaisia. Oletteko miettineet, millaisia ruokiin liittyviä juttuja aikuisillakin on? Jotenkin se ajatus, että "lapsi syö kyllä kun on nälkä" pitää paikkansa. Jos alamme tarjota yhä enenevissä määrin jotain turvaruokia lapsille, niin siinä mennään metsään. Tärkeintä olisi opettaa lapsille totuttautumista uusiin ruokiin, ja esimerkiksi eri koostumuksiin. Sekä muistettava että jos joku lapsi inhoaa jotain ruokaa vaikkapa 5-vuotiaana, niin seuraavana vuonna hän voi jo tykätä sitä. Asiat eivät ole yleensä niin lopullisia lasten kanssa. Monesti asioita kuulee perusteltavan allergioilla mutta se on minusta hitusen eri asia. On eri asia, jos joku ei voi syödä esim. pähkinää allergian takia ja tarjotaan sen sijasta toista. Maailmassa on oltava rajat asioille eikä voida tehdä yhtenäistä massaa asioista eikä tehdä liian yksilökohtaista kaikista asioista. Lastenkin on vaikeampi ymmärtää että joku saa "herkkuruokaa", kun hänellä on jokin diagnoosi vaikka sinänsä pystyisi kyllä syödä samaa ruokaa kuin kaikki muutkin. Pidemmällä tähtäimellä se antaa väärän kuvan ja kohta sitä pidetään normaalina vaikka kyseessä pitäisi olla erityistapaukset.

Sen sijasta että lisäämme eineksiä ja ultraprosessoitua ruokaa kouluihin diagnoosien varjolla, niin mitä, jos parannettaisiin sitä kouluruokaa? 

Ajatuksia... ? Oletko törmännyt turvaruoka käsitteeseen?

Viimeisen kerran

Enää ei pitänyt ottaa kantaa tähän kouluruoka-aloitteeseen mutta koska Huomenta Suomessa on ilmeisesti ollut siitä lisää keskustelua, ja keskustelussa on ollut mukana Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden professori, joka oli kirjoittanut myös tämän lukijan mielipidekirjoituksen. Sanonpa vielä silti tämän. 

En katsonut ohjelmaa, mutta näin sen klipin Instagramin puolella, jonka joku oli jakanut. Ilmeisesti se klippi oli myös kokonaisuudessaan Instagramin puolella. Keskustelun alku oli ihan hyvä ja siinähän myönnettiin, että hyvä kun halutaan saada päiväkotiruoka/kouluruoka paremmaksi. Mutta sitten se keskustelu lähti rasvahappoihin ja että jos parannetaan kouluruokaa niin lapset eivät saa enää hyviä rasvahappoja. Keskustelu meni nyt vähän liian pieneksi silpuksi. Aloitteen tarkoituksena on saada päiväkoti- ja kouluruoka puhtaamaksi, aidommaksi, terveellisemmäksi. 

En usko, että tämä viesti tavoittaa nyt näitä ravitsemusprofessoreita (olisipa muuten kiva, jos tavoittaisi! :) ). Yritetään nähdä se kokonaisuus aloitteessa eikä mennä yksityiskohtiin. Rasvakeskustelu on hirveän jakautunutta ja siksi en mene siihen nyt. Ei se ole heti sitä, että halutaan saada voi lapsille ja nuorille. Rasvahapot ovat se pieni hiekanmurunen eikä ole nyt syytä mennä siihen. Oli rasvoista nyt mitä mieltä tahansa, niin ihmisten pitäisi nähdä se aloite kokonaisuutena. Hyvä ravitsemustieteiden professori, käypä vilkaisemassa, minkälaista se koulu/päiväkotiruoka on tällä hetkellä ainesosiltaan. Aloitteen tarkoitus on saada sieltä vähennettyä niitä ylimääräisiä lisäaineita ja saada ruoka aidommaksi ja puhtaammaksi. Se itseasiassa keskustelussa tulikin kyllä sanottua, että hekin haluaisivat, että lapsilla olisi enemmän tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Yhteinen sävel siis on. Siitä pitäisi kuitenkin aloittaa, että aletaan vähentämään niitä lisäaineita sieltä ruoasta.

Keskustelussa sanottiin, että "tutkimukset osoittavat, että lapset ja nuoret syövät prosessoidun ruoan kouluajan/päiväkotiajan ulkopuolella". Koululaisilla totta mutta ei päiväkotilapsilla. Päiväkoti-ikäinen lapsi syö päiväkodissa kolme ateriaa: aamiainen, lounas ja välipala.  Kotona kaksi: päivällinen ja iltapala. Eli pienet lapset saavat ultraprosessoitua ruokaa enemmän päiväkodeissa kuin muualla. Lähtokohtaisesti. (Nyt ei mennä siihen, että syövätkö kaikki aamiaisen päiväkodissa ja ovatko osa-aikaisesti siellä ym). On aika hurjaa, että pienillä lapsilla se prosessoitu ruoka määrittää näin paljon ja silloin olisi tärkeää, että päiväkodeissa tarjottava ruoka olisi puhdasta, laadukasta ja siinä olisi kasvuun tarvittavat hyvät ainekset. Päiväkotien välipalatkaan eivät ole aina niin laadukkaita tai nälkää pitäviä ja sillä lapsen pitäisi jaksaa neljään viiteen asti / päivälliseen asti. Jotenkin nämä asiat aina unohtuvat noilta mediassa olevilta ravitsemusasiantuntijoilta.

Koululaiset toki saavat vain yhden aterian koulussa ja enemmän syövät kotona ja muualla. Jokaisen koululaisen vanhemman kannattaakin tietenkin panostaa siihen kotona saavaan ruokaan. Olen nähnyt somessa, kun todella monen koululaisen vanhempi valittelee sitä, kun lapset tulevat nälkäisinä kotiin. Kouluruoka ei ole tarpeeksi laadukasta, että se pitäisi nälän poissa lapsilta koulupäivän aikana. Pelkkä kasvisruoka ei riitä kasvaville lapsille. Lisäksi koulujen kasvisruoat menevät helposti todella oudoiksi, mikä ei sitten taas sen puolesta maistu lapsille. Lasten ja nuorten kuuluu saada ihan perusruokia kuten lihamakaronilaatikko, jauhelihakastike ym. Näitä nyt rtoki onkin vielä kouluissa.

Tästä päästäänkin sitten taas siihen, että ainakin Tampereen valtuustossa on meneillään, että puolitetaan liha kouluista ja päiväkodeista. Samahan on myös Helsingissä, että vähentävät kokoajan lihan määrää lapsilta ja varmasti myös muissa suurissa kaupungeissa. Olen törmännyt Facebookin puolella hyviin kannanottoihin siitä, että ei pidä todellakaan puolittaa lihaa kouluista ja päiväkodeista. Se taas johtaa siihen, että ne kasvisruoat jäävät syömättä lapsilta, koska ovat epämääräisiä eivätkä hyviä eivätkä ne pidä lasten nälkää poissa. Koulujen keittäjät ovat puolestaan sanoneet, että kasvisruokapäivinä ruokaa menee valtavan paljon roskiin, koska se ei maistu lapsille. Lasten ja nuorten vika se ei ole, että kasvisruoka on huonoa ja se ei maistu. Mikään ei ole sen turhempaa rahanhukkakäyttöä kuin valmistaa ruokaa, mitä ei syödä. 

Ehkä tämä oli nyt viimeinen kannanotto tähän. Seuraavaksi on luvassa jotain muuta. :D