Puolukka - toinen metsien superfood

Hyvinvointi  ja terveys ei koostu yhdestä tekijästä vaan monista pienistä tekijöistä. Ihan niinkuin pienistä puroista syntyy isompi vesistö. Nyt iltapäivälehdet ovat kovin innostuneet kirjoittamaan marjoista. En yleensä lue näitä lööpeillä ratsastavia lehtiä mutta todettakoon, että kerrankin hyvää asiaa marjoista. Tämän vuoden puolukkasato on ilmeisesti hyvä. Joten nyt kannattaa suunnata metsään ja poimimaan puolukoita, jos vain suinkin kykenee. 

Tulipa tuossa yksi aamu testattua se, että puolukoita poimii nopeammin kuin mustikoita. Keräsin tuollaisen vähän reilun litran astian noin puolessa tunnissa. Mustikoiden kanssa on mennyt enemmän aikaa, ehkä noin tunti, riippuen siitä, kuinka paljon pitää kävellä metsässä ja etsiä mustikoita/vaihtaa poimimispaikkaa. :D Poimin yleensä ilman poimuria, sillä poimureiden kanssa tulee enemmän roskia. Se kyllä nopeuttaa ja jos marjoja on paljon, niin poimuri on hyvä apuväline. Nyt näin somessa jonkun kehittelemän/itsetehdyn poimurin tyyliin jostain keittiövälineestä. Mutta en lähtenyt sellaistakaan kokeilemaan. 

Puolukan hyvät vaikutukset:

** vitamiinit, hivenaineet, kuitu

** suuri polyfenolipitoisuus -> vahva antioksidanttivaikutus

Puolukan hyvät vaikutukset ylettyvät myös matala-asteisen tulehduksen estämiseen, verenpaineen alenemiseen, diabeteksen kehittymiseen ja suoliston hyvinvointiin.

Mikään marja ei tietenkään korvaa epäterveellisiä tapoja mutta yhdessä muiden marjojen kanssa puolukka on hyvä lisä. Itse olen huomannut esimerkiksi puolukan alentavan verenpainetta. Jos aamumarjojeni seassa on puolukkaa, niin hetkeä myöhemmin huomaan, että noustessa saattaa alkaa huimata. Tämä siis matalan verenpaineen kanssa eli se alentaa verenpainetta itsellä vähän turhankin matalaksi. Enemmistöllä suomalaisilla taitaa olla korkeampi verenpaine niin ehdottomasti ottaisin puolukan päivittäiseen käyttöön ja katsoisin, alentaisiko puolukat verenpainetta itsellä. Monilla nimittäin alentaa. 1 desilitra puolukkaa voi jo auttaa verenpaineen alentamisessa. Toki puolukka ei tee ihmeitä mutta muiden hyvien tapojen kanssa, voi yllättyä vaikutuksista.

Syötkö sinä puolukkaa?

Okei, lupaan, että marjajutut päättyvät ehkäpä tähän ja seuraavalla kerralla jotain muuta. Paljonhan tuolla luonnoksissa on postausideoita... 

Syö kuin Haaland

Nyt on kyllä pakko kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta ja varsinkin kun Haaland ja Norjan joukkue oli voittoputkessa ja menestyivät hyvin kisoissa. Luin kyllä joskus aiemmin Haalandin ruokavaliosta, tokihan siitä nuo i:llä alkavat lehdet kirjoittavat tietyllä tapaa ja käyttävät sanoja "ällöttävä" ja ottavat sinne ihan outoja esimerkkejä, jotta ihmisille tulee tietty mielikuva ja pitäisivät sitä outona yms. 

Kuva lainattu netistä. 

Minkälainen se Haalandin ruokavalio sitten oikein on ja mitä siitä tulee oppia? 

Haaland syö lihaa, aitoa, puhdasta ruokaa ja välttää prosessoitua ruokaa mahdollisimman pitkälle. On kerrottu, että Norjan MM-joukkue on ottanut omat eväät MM-kisoihin. En tiedä, millaista tuo MM-kisojen ruoka on mutta ainakin Pariisin kisojen ruokaa arvosteltiin kovin sanoin. Ei voitot pelkästään ruoan avulla tule ja tottakai voittoihin tarvitaan muutakin mutta pointtina on se, että kun ihminen syö ravinteikkaasti, puhtaasti ja aitoa ruokaa, niin elinvoima on aivan erilainen kuin että söisi jotain prosessoitua, huonoa ruokaa. Ihminen jaksaa niin eri tavalla, kun keskittyy oikean, aidon ruoan syömiseen ja jättää höttöruoat pois. 

Haaland syö lihaa, tekee itse ruokaa, juo raakamaitoa ja on jättänyt prosessoidut ruoat pois. Keskittyminen ja jaksaminen on aivan toista luokkaa kuin jollain prosessihötöllä. Se on muuten jännä vaikkapa ravitsemussomessa, että kun joku kertoo, että juo raakamaitoa, niin tulee varmasti huolestuneita kommentteja siitä mutta kukaan ei ihmettele kun ihminen menee mäkkäriin ja sitä pidetään lähes outona, jos siellä ei käy. Kukaan ei nosta haloota, kun nuudeleista löytyy salmonellaepäilyjä mutta raakamaito on se, josta pitää huolestua. 

Kukaan ei tietenkään nyt tiedä tarkalleen, mitä Haaland syö esimerkiksi päivittäin mutta näissä uutisissa on varmasti se peruspointti ruokavaliosta, jonka jo kerroinkin. Norjan joukkue on esimerkiksi tuonut kisoihin omat ruoat esimerkiksi kalaa on kuljetettu ihan älyttömät määrät. Varmasti Haaland syö myös hiilareita ja ne tulevat hyvin pitkälti hyvistä lähteistä kuten kasvikset, marjat, hitaista lähteistä, tuskin vehnähötöstä. Haaland on muuten avannut omaa ruokavalioa omalla youtubekanavalla ja sieltä varmasti saa hyvän käsityksen siitä. En ole itse katsonut niitä jaksoja mutta uskoisin, että myös Haaland syö hiilareita ja varmasti tankkauspäiviä hänellä on. Uskoisin, että hiilarit tulevat ns. hyvistä lähteistä, eikä mistään prosessoidusta ruoasta tai vehnähötöstä. Uskoisin, että hän syö myös esimerkiksi pastaa vaikkapa tankkauspäivinä mutta ei se pasta välttämättä kuulu päivittäiseen tai edes viikottaiseen ruokavalioonsa.

Urheilijan ravitsemus on tietenkin erilainen kuin tavallisen ihmisen esimerkiksi energiansaannin suhteen. Mutta urheilijan ravitsemuksesta voi tietenkin ottaa tavallinenkin ihminen mallia. Urheilijalle tärkeintä on kestävyys, jaksaminen ja myös hiilarit. 

Myös Ronaldo ja Messi tietävät ruokavalion merkityksen. Ronaldo on nostanut lehdistötilaisuudessa cokispullot pois ja suosinut vettä. Messi on myös iän myötä huomannut, että liiasta sokerista tulee huono olo ja lopettanut ennen pelejä karkkien, keksien ahmimisen, jota kuulemma teki nuorempana. (Tämä oli mainittu jossain jalkapallon erikoislehdessä). Uskon vahvasti siihen, että aito, puhdas, terveellinen ruoka takaa paremmat suorituskyvyt kuin esimerkiksi epäterveellinen ruoka. Toki suorituskykyyn tarvitaan muutakin eivätkä ne pallot maaliin mene pelkällä ravinnolla vaan harjoittelu on tärkeää. Jotta jaksaa harjoitella paljon, täytyy olla ruokavalio kunnossa.

Lihaa demonisoidaan ja bannataan turhaan. Lihassa on paljon hyviä ominaisuuksia ja lihan avulla ihminen jaksaa paremmin ja enemmän kuin hyvin. Jos olet aatteellinen vegetaristi, niin ok, mutta tavallisia sekasyöjiä ihmisiä ei pidä työntää kasvisruokailijoiksi. Kasvikset ovat ok ja hyviä kunhan ne eivät ole prosessoitua kasvisruokaa. Tämä ei ole puolustuspuhe lihalle eikä kasvisruoan mollauspostaus vaan ihan kultainen keskitie riittää. Ei tarvitse mennä ääripäihin vaan ihan keskitie on hyvä.

Mitä meidän tulisi oppia Haalandin ruokavaliosta?

** syö aitoa, puhdasta ruokaa

** jätä prosessoidut ruoat pois

** syö lihaakin kohtuudella mutta lihalla en tarkoita jalostettuja lihatuotteita vaan jauheliha, pihvit ym. Lihassa on esimerkiksi hemirautaa joka imeytyy parhaiten elimistöön kuin mistään muualta. Liha pitää nälän poissa hyvin ja jotkut jopa ovat sanoneet, että makeanhimo katoaa, kun on aloittanut syödä lihaa.

** tee ruoka mahdollisimman pitkälle itse. Vältä valmistuotteita.

** syö tuoreita kasviksia, marjoja.

** juo maitoa. Käytä hapanmaitotuotteita. Tässäkään ei tarvitse mennä raakamaidon puolelle vaan ihan riittää että jätät kaurajuomat pois ja juot/käytät tavallista maitoa. Meitä täällä yhteiskunnassa sysätään koko ajan pois luonnollisemmasta ruoasta ja tulee kaikkia maidottomia tuotteita. Maidottomat tuotteet ovat varmasti allergisille ok ja hyvä vaihtoehto mutta tavallisen, ei-allergioita olevan ihmisen ei minusta pitäisi lähteä maidottomalle linjalle. Esimerkiksi lapset. Lasten kuuluu saada juoda tavallista maitoa. 

Oletko sinä lukenut juttuja Haalandin ruokavaliosta? Ainakin ravitsemussomessa sitä on sekä parjattu että hehkutettu. Enemmän olen toki nähnyt hehkutuksia ja ei siinä mitään, hyvä ruokavalio se onkin. Mutta nuo lehdet kirjoittavat siitä kuin se olisi outo ja sisäelimiä sisältävä, niin oli pakko tulla kirjoittamaan sellainen keskivertojuttu siitä. 

Nyt trendaa: sardiinit

Näitä kaikkia trendejä tulee ja menee. Ollaanko edes toivuttu vielä siitä japanilaisjuustokakkutrendistä, kun edelleen Salakis on huonosti saatavilla kaupoissa?

Eniten ehkä ärsyttää näissä trendeissä se, että hyvät ja terveelliset tuotteet ovat huonosti saatavilla ja sitten niitä ei saa ollenkaan. Toisaalta, hyvä, että ihmiset löytävät terveellisiä tuotteita.

Jossain vaiheessa, varmaan luennoilla ja muutenkin ravitsemussomessa, huomasin, että nyt ihmiset villiintyy sardiineista. Tunnustan, että en taida olla koskaan edes maistanut sardiineja. En yleensä lähde mihinkään trendeihin mukaan - koski ne liikuntaa, ravitsemusta, tai vaikka neulomista. Toisaalta se voi näyttää myös siltä, että lähden mutta taustalla on kuitenkin aina se oma innostus, kiinnostus ja moni muu asia.

Tässä yksi päivä käväisin sekä k-ryhmän että s-ryhmät isot kaupat ja tyhjältä siellä hyllyt näytti sardiinien osalta. Tai ainakin niiden sardiinien, jotka olisin kelpuuttanut. Hyllyillä oli muutamia sardiineja mutta ne eivät läpäisseet omia standardeja.

Lidlin valikoimaa en enää lähtenyt tsekkaamaan ja päädyin ottamaan s-ryhmältä yhden sardiinipurkin. 

Sardiineilla on hyviä terveysvaikutuksia ja siksi itsekin kiinnostuin asiasta ja nyt päädyin ostamaan tuotteen ja tulen maistamaan sitä tiettävästi ensimmäistä kertaa. 

Miksi sardiinit?

** Sardiinit ovat yksi ravinnerikkaimmista ruoista. Hyvä omega3:n lähde, joka enemmän kuin lohessa.

** laadukasta, hyvin imeytyvää proteiinia

** d-vitamiinia

** kalsiumia (ruodoista) luustolle

** kreatiinia (energia ja aivotoiminta)

** sinkkiä ja seleeniä (iholle)

** jodia

** pieni kala - vähemmän raskasmetalleja

Sardiinit ovat monikäyttöisiä ja niitä voi syödä jopa ihan sellaisenaan tai valmistaa erikseen. Valitse sardiineista veteen tai oliiviöljyyn säilötyt. Moni on näemmä tämän oivaltanut ja juuri nämä oliiviöljyyn säilötyt olivat loppu tai sitten paljon kalliimpia kuin muut.

Tämän sitten valitsin ja maksoi yli 4 €. Terveellinen ruoka on kallista, sillä alle tämän hinnan olisi saanut huonolaatuisemman sardiinipurkin. Vielä en ole maistanut mutta toivon, että tästä tulee ihan hyvä tapa arkeen välillä. En ole katsonut, että miten valmistan vai otanko ne lisukkeeksi tms. Sen koommin ei oikein ole odotuksia tai toiveita maun yms suhteen ja yritän muistaa, että ihmisen tarvitsee maistaa tuotetta useamman kerran, jotta se siihen tottuu. Oma tunne on nyt sardiineista, että ne ovat ihan ok ja ei aiheuta mitään sen koommin inhokkijuttuja. Palaan asiaan, kun ollaan maistettu. Toivotaan, että kaupat saa sardiinivalikoimat kuntoon ja tuotteita tulisi pian lisää.

Oletko sinä maistanut sardiineja? Oletko huomannut, että monista kaupoista saattaa olla hyvät sardiinit loppu?

Helsingin väärästä päätöksestä

Kirjoitin jokin aika sitten, kuinka Helsinki teki väärän päätöksen kouluruokailun suhteen. Vielä yhden kerran palaan siihen, sillä on ollut muutama hyvä lehtijuttu.

Kirjoitus löytyy täältä. Helsingin uutisissa oli myös hyvä mielipidekirjoitus, joka löytyy täältä. Lapset haluavat tavallista kotiruokaa. Tuossa kirjoituksessa oli muuten hyvin kysytty, että kuinka moni lapsi haluaa mifua, tofua tai soijaa? Niinpä. Yleensä nämä mifut, tofut ja soija sekoitetaan esimerkiksi jauhelihan sekaan, jotta sitä ei huomattaisi. Miksi näin? Miksi pitää yleensäkin sekoittaa jokin kasviproteiini esimerkiksi jauhelihan sekaan? He, jotka ovat kasvissyöjiä, syövät sen kasviproteiinin sellaiseen. Miksi jauhelihakastike ei voi olla 100 % jauhelihakastiketta?

Kuten tuossa kirjoituksessakin todettiin, niin päästöillä ja säästöillä olevat perustelut ovat ontuvia. Kasvisruokaa perustellaan ilmastösyillä, mutta onko se ilmastoystävällistä, jos pavut ja linssit tuodaan ulkomailta?

Kasvisruokaa perustellaan myös terveellisyydellä. Hyvä ajatus, mutta koulu/päiväkotiruoassa tämä ei vain toteudu. Se kasvisruoka kouluissa/päiväkodeissa ei ole terveellistä. Sinne on jopa lisätty sokeria ja kaikenlaisia täyteaineita kuten esimerkiksi bambukuitu ja todella paljon haitallisia lisäaineita, jotta se saataisiin maistuvaksi ja siltikään ei maistu. Kasvisruoan perustelut terveellisyydellä on myös ontuvaa ja heikkoa. Tuoreet kasvikset ja salaatit ovat eri asia kuin prosessoitu kasvisruoka. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan salaattia ja tuoreita kasviksia ja se on ihan ok, koska se on terveellistä. Muutoin kasvisruoan perustelut terveellisenä on ontuvaa ja heikkoa.

Tuossa kirjoituksessa todettiin, että lapset ovat itse todenneet lautakunnassa ja valtuustossa, että liha maistuu ja sitä menee. Lapset ja nuoret tarvitset lihaa ja nyt mennään todellakin äärimmäisen huonoon suuntaan tuolla päätöksellä. Ja kyllä, se liharuoka on myös heikkolaatuista ja prosessoitua (tähän aina jaksetaan tarttua) kouluissa mutta se maistuu paremmin lapsille kuin kasvisruoka. Jos ruoka ei maistu - se menee hävikkiin. Hävikki tulee lisääntymään tuon päätöksen myötä ja veronmaksajien rahat valuvat hukkaan. Onko tämä fiksua rahankäyttöä?

Osa ihmisistä tuntuu ymmärtävän tämän asian ja tiedän, että varmasti kaikki muutkin ymmärtävät mutta heillä on kovin suuri tarve puolustella asiaa eivätkä halua nähdä asiaa oikeasti. He ajavat omaa ideologiaa kaikille lapsille. Miksi lapsi ei saa olla sekasyöjä ja on pakko syödä kasvisruokaa? Mitä, jos se olisi toisinpäin - kasvissyöjille lisätään lihaa ja muita eläinperäisiä? Minkäköhänlainen haloo siitä syntyisi? 

Ja edelleen, ilmastosyyt ovat ontuvia ja heikkoja. Lähituotettu liha ja maito ovat ilmastöystävällisempiä kuin kaukaa tuodut kasvisruoat.

Toinen mielenkiintoinen juttu oli, kun kaksi oppilasta oli pitänyt ruokapäiväkirjaa viikon ajalta ja kuvanneet ateriat ja kertovat mielipiteensä tässä jutussa. Siinä näkee aika hyvin, mitä lapset oikeasti ajattelevat. Toki otanta on pieni, kun vain viikko ja kaksi oppilasta. Tiivistettynä: sieltä nousi muutaman kerran "pahaa", "en ottanut koska en tykännyt" "ei maistunut millekkään". Molemmat myös kertovat, että valitsevat liharuoan aina kun mahdollista. Toinen oli 16-vuotias ja kertoi, että nälkä iskee yleensä iltapäivällä ja tarkoittaa, että kouluruoka ei ole tarpeeksi nälän poissa pitävää. Totuus tulee lasten suusta. 

Siinä mietittävää kaikille! Nyt en enää palaa tähän aiheeseen ellei jotain yllättävää tule ja sitten seuraavien rohkeiden teemojen kimppuun... ;) 

Turvaruoka

Kuulin viime syksynä (vai tämän vuoden alussa?) ensimmäisen kerran sanan turvaruoka. Kyseessä on siis ruoka, jota tarjotaan erityislapsille jossain tietyissä, hankalissa tilanteissa tms. Vaikkei erityislapsista nyt olekaan kokemusta, päätin silti kirjoittaa asiasta. Sillä minusta tässä mennään täysin aivan väärään suuntaan!

Joissain päiväkodeissa ja ilmeisesti kouluissakin tarjotaan turvaruokaa erityislapsille jonain päivinä. (Vai kaikkina päivinä?). Yleensä ne ovat eineksiä kuten kananuggetit, pinaattiletut tms. En tiedä, onko tätä tarjolla joka päivä vai joskus satunnaisesti.

Ymmärrän idean ja vaikuttaahan se empaattiselta ja huomioonottavalta. Mutta. Kun tiedostaa sen, että kuinka paljon paremmaksi olo tulee ravinteikkaasta ja puhtaasta ruoasta, niin ajatus kuulostaa hassulta. Tottakai on tärkeätä, että lapset saadaan syötettyä mutta kyllä he pitäisi saada syötettyä myös aidolla ja ravinteikkaalla ruoalla. Lapset ovat sinänsä vähän monimutkaisia vaikka toisaalta lapset ovat myös hyvin aitoja ja suoraviivaisia. Kaikki on toki yksilökohtaista kuten me aikuisetkin, meilläkin on omat makumieltymykset; tykkäämme eri ruoista ja meillä on myös omat inhokkiruokamme.

Sen tiedon valossa, mitä esimerkiksi einekset ja ultraprosessoitu ruoka aiheuttaa, niin tuntuu tosi hassulta, että näitä turvaruokia pitäisi lisätä. Tässä mennään väärään suuntaan! Sen lisäksi, mitä muut lapset ajattelevat ja tottuvat siihen, että "x:llä on x diagnoosi, hän saa syödä kananuggetteja". Kaikki lapset tykkäävät varmasti kananuggeteista mutta mitä enemmän me heille niitä annamme, sitä enemmän he niitä syövät ja aito, kotiruoka jää vähemmälle. Päinvastoin, lapsia pitäisi saada totutettua enemmän puhtaaseen, aitoon kotiruokaan. Se nimittäin on ihan fakta, että mitä enemmän lapset esimerkiksi syövät ns. roskaruokaa ja karkkia, sen vähemmän heille sitten maistuu kasvikset, terveellinen kotiruoka. 

Jos kouluissa ja päiväkodeissa aletaan tarjota enemmän tällaista turvaruokaa, joka suurimmaksi osaksi on eineksiä ja epäterveellistä ja ultraprosessoitua ja jos se on vieläpä päivittäistä tai useamman kerran viikossa, antaa vääristyneen kuvan lapselle itselleen ja muille lapsille. Tottakai lapset ymmärtävät esimerkiksi allergiat eli miksi joku ei syö samaa ruokaa mutta millaisen kuvan se antaa, jos joku saa jonkin diagnoosin perusteella "lasten lemppariruokaa"?. Tärkeintä on toki saada lapset syömään, mutta nämä keinot ovat väärät.

Sohaisen varmaan muurahaispesää tällä postauksella mutta tätä mieltä minä olen. Lapset ovat erilaisia ja osa lapsista on enemmän nirsoja ja osa vähemmän. Niinhän me aikuisetkin olemme erilaisia. Oletteko miettineet, millaisia ruokiin liittyviä juttuja aikuisillakin on? Jotenkin se ajatus, että "lapsi syö kyllä kun on nälkä" pitää paikkansa. Jos alamme tarjota yhä enenevissä määrin jotain turvaruokia lapsille, niin siinä mennään metsään. Tärkeintä olisi opettaa lapsille totuttautumista uusiin ruokiin, ja esimerkiksi eri koostumuksiin. Sekä muistettava että jos joku lapsi inhoaa jotain ruokaa vaikkapa 5-vuotiaana, niin seuraavana vuonna hän voi jo tykätä sitä. Asiat eivät ole yleensä niin lopullisia lasten kanssa. Monesti asioita kuulee perusteltavan allergioilla mutta se on minusta hitusen eri asia. On eri asia, jos joku ei voi syödä esim. pähkinää allergian takia ja tarjotaan sen sijasta toista. Maailmassa on oltava rajat asioille eikä voida tehdä yhtenäistä massaa asioista eikä tehdä liian yksilökohtaista kaikista asioista. Lastenkin on vaikeampi ymmärtää että joku saa "herkkuruokaa", kun hänellä on jokin diagnoosi vaikka sinänsä pystyisi kyllä syödä samaa ruokaa kuin kaikki muutkin. Pidemmällä tähtäimellä se antaa väärän kuvan ja kohta sitä pidetään normaalina vaikka kyseessä pitäisi olla erityistapaukset.

Sen sijasta että lisäämme eineksiä ja ultraprosessoitua ruokaa kouluihin diagnoosien varjolla, niin mitä, jos parannettaisiin sitä kouluruokaa? 

Ajatuksia... ? Oletko törmännyt turvaruoka käsitteeseen?

Proteiinivanukkaat - valtava hitti ?

Törmäsin somessa ja sitä kautta etsin alkuperäisen jutun käsiini. Juttu oli otsikoitu kutakuinkin niin, että proteiinivanukkaista tuli valtava hitti ja ravitsemusasiantuntija tyrmää ne. Hetken jopa ajattelin, että jopas, ollaankos tässä samaa mieltä. Kyllä, proteiinista on tullut valtava buumi elintarviketuotteissa. Vähintäänkin jokainen yritys markkinoi proteiinituotteita ja pakkauksissa on merkintä high protein tai nimessä proteiini. 

Mitä mieltä proteiinivanukkaista ja/tai -rahkoista ym tuotteista?

Jutussa oli mainittu Profeel tuotteet. Tutkitaanpa niitä lisää. Esimerkiksi proteiinijäätelöitä mainostetaan sillä verukkeella, että olisivat jotenkin parempia valintoja. No eivät ole. Niissä voi olla lisättyä sokeria hurjasti, mikä kumoaa proteiinin hyödyt. Lisäksi niissä on lisäaineita ja parempia muita lähteitä proteiinille varmasti on. Proteiinijäätelöt - ei jatkoon!

Kreikkalainen proteiinijogurtti - ainesosat:

pastöroitu rasvaton maito* ja kerma*, vesi, mansikka 2,0 %, vadelma 2,0 %, mansikkatäysmehu 0,5 % (tiivisteestä), muunnettu tärkkelys, sakeuttamisaine (guarkumi), aromit, väri (karmiinit), happamuudensäätöaineet (natriumsitraatit, sitruunahappo), makeutusaineet (asesulfaami K, sukraloosi), jogurttihapate, D-vitamiini

Sanomattakin selvää että ylläoleva tuote - ei jatkoon! Monet ihmiset saavat myös esimerkiksi vatsaoireita kaupan valmiista proteiinituotteista ja ei ihme, onhan ne kyllästetty lisäaineilla ja muilla haitallisilla ainesosilla kuten makeutusaineilla. Täysmehu tiivisteestä on sama kuin sokeri ja muunnettu tärkkelys ihan yhtä huono juttu (huono hiilihydraatti,muuttuu elimistössä sokeriksi yms).

Kaikenlaisia kerrosmousseja tuotekehittäjät kehittävät innoissaan ja kilpaa.

Kerrosmousse, jota mainostetaan proteiinilla: maito*, maitoproteiini*, vesi, mansikka 3,0 %, mansikkatäysmehu 2,3 % (tiivisteestä), muunnettu tärkkelys, tärkkelys, liivate, sakeuttamisaine (guarkumi), jauhettu vaniljatanko, makeutusaineet (asesulfaami K, sukraloosi), aromit, suola, värit (karotenoidit, karmiini), happamuudensäätöaineet (sitruunahappo, natriumsitraatit), laktaasientsyymi. Vaahdotettu typen avulla.

Kerrosmousse - ei jatkoon!

Proteiinigranola

TäysjyväKAURAhiutale (43%), ravintokuitu (polydekstroosi), kasviproteiinirouhe (härkäpapuproteiini, herneproteiini, KAURA, melassi, sitruskuitu), auringonkukkaöljy, sokeri, puffattu KAURA, luontainen vanilja-aromi, suola. Saattaa sisältää pieniä määriä muita viljoja, mantelia, hasselpähkinää, saksanpähkinää, cashewpähkinää, pistaasipähkinää, macadamiapähkinää, parapähkinää, pekaanipähkinää.

Tästäkin on kyllä sanottava myös että ei jatkoon! Kaikenlaista härkäpapua ja herneproteiinia lisätään yksinkertaisiin tuotteisiin. Ne kun ovat aidosta aika kaukana sekä saattavat edelleen aiheuttaa ihmisille mm. vatsa- ja suolisto-oireita. Myslit ja granolat ym on parempi tehdä itse kuin turvautua kaupan valmiisiin. Olen antanut paremman myslivinkin täällä. Pähkinät voi syödä myös ihan pähkinöinä eikä niitä tarvitse sekoittaa mysliin ja onnistuu myös on the go.

No mikä on sitten parempi proteiinivaihtoehto?

Itse tekemällä saa niin paljon parempia vaihtoehtoja, se on vain fakta. Jos kaipaat proteiinivanukkaita, tee itse: kreikkalainen proteiinijogurtti (esim. Salakis) + marjat - niin yksinkertaista ja parempaa kuin valmiit! Käy myös esimerkiksi rahka + marjat.

Tässä keskityin nyt proteiinivanukkaiden parempiin vaihtoehtoihin ja toki proteiinilähteitä on paljon muitakin. Proteiinista tulee kirjoitettua varmasti myös myöhemmin ja enemmän, sen ravitsemuksellisesta merkityksestä yms.

Lisäksi tuossa jutussa oli viitattu harhaanjohtavasti soijarouheeseen proteiinin lähteenä. Siinä oli nimittäin vertailussa käytetty kuivattua soijarouhetta. Soijarouhe valmistetaan jollain tasolla aina ja keitetty / paistettu soijarouhe sisältää paljon vähemmän proteiinia kuin kuivattu joten taas oli artikkelissa harhaanjohdettu ihmisiä. Koska monelle siitä varmasti tulee mielikuva että soijarouhe olisi jotenkin proteiinipitoinen. Kyllä se sisältää proteiinia mutta valmistettuna vähemmän kuin mitä juttu antaa ymmärtää.

Summa summarum, jätä kaupan proteiinivanukkaat kauppaan ja tutki ainesosasisällöt. Tee itse paremmat vaihtoehdot, ei se itse tekeminen ole monestikaan sen vaikeampaa. Helpolla ja yksinkertaisesti pääsee kun lisää maustamattomaan jogurttiin tai kreikkalaiseen jogurttiin marjat. Toki siihen voi lisätä lisäksi pähkinöitä, manteleita yms mutta yksinkertaisesti selviää myös itse tekemällä ja aikaa menee alle 10 minuuttia.

Haluatko tietää lisää proteiinista?

Hyvä levite leivälle

Somessa on nyt näkynyt jo pidempään tätä levitevinkkiä ja niinpä ajattelin jakaa sen myös täälläkin. Löysin tän vinkin muistaakseni Leeni Viion Hyvää tekevät herkut kirjasta. 

Hyvä, ja helppo itsetehty levite. 1 osa luomuvoi ja 1 osa neitsytoliiviöljy ja sauvasekoittelimella sekaisin, yöksi jääkaappiin ja levite on valmis. Voi laittaa yrttejä tms mukaan. Laitoin 1 dl neitsytoliiviöljyä ja 100 g voita mutta voi tehdä suuremmankin osan esimerkiksi 200 g ja 2 dl. Eikä ole muuten vaikeaa tehdä tätä. 

Lähteekö kokeiluun?

Tämä on väärä päätös, Helsinki!

Viime viikolla Helsingin kaupunki teki aivan väärän päätöksen liittyen kouluruokaan, mikä teki ainakin minut surulliseksi. Surulliseksi - kaikkien niiden lasten ja nuorten ja vanhusten puolesta, jotka eivät voi asiaan vaikuttaa. En asu itse Helsingissä mutta kirjoitan asiasta silti.

Helsingin kaupunki nimittäin äänesti, että kouluruoassa (mukaanlukien päiväkotiruoat, vanhainkodit yms) puolitetaan liha- ja maitovalmisteet ja tämän päätöksen myötä kouluruoka/päiväkotiruoka/vanhainkotien ruoka tulee huononemaan entistä enemmän. Tämä on sulaa hulluutta äänestää jotain näin järjetöntä. Ei liharuoan ja kasvisruoan tarvitse kilpailla lautasella vaan sinne lautaselle mahtuu ne molemmat. Tässä yritetään lisäksi pakottaa sekasyöjät syömään pelkkää kasvisruokaa. Ajatus on varmasti kaunis mutta tämä ei toteudu julkisessa ruoassa. Julkinen ruoka on pitkälle prosessoitua, - jopa ultraprosessoitua ruokaa, mikä tarkoittaa, että sinne lisätään järjetön määrä kaikenlaisia lisäaineita.

Jokainen aikuinen ymmärtää varmasti, että tämä on väärä päätös. Tätä yritetään perustella ties millä mutta unohdetaan faktat. Ne faktat, että tällä hetkellä ja tuskin tulee muuttumaan, koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien kasvispainotteisissa ruoissa on aivan älytön määrä lisäaineita ja kaikenlaisia täyteaineita kuten metyyliselluloosaa ja sellaisia, joista tavalliset ihmiset eivät edes tiedä, mitä ne on. Sitten ne pitäisi syödä. Siis syödä jotain sellaista, mitä emme edes tiedä mitä ne ovat. Saatikka miten ne vaikuttavat meihin ja terveyteen. Lisäksi järkyttävä määrä lisäaineita ei ole hyväksi terveydelle ja lisäksi aiheuttavat mm. vatsaoireita monelle. Katsokaa vaikkapa Helsingin koulujen ruokien ainesosaluettelot ja todetkaa itse. Olen aivan varma, että jokainen aikuinen ymmärtää nämä asiat. Jos ne halutaan ymmärtää.

Enää ei tarvitse ihmetellä, miksi lapset ja nuoret eivät syö koulussa.

Tässä mennään niin metsään kuin olla ja voi ja uskon, että jokainen aikuinen ymmärtää sen. Se on sitten niin eri asia, halutaanko se asia ymmärtää vai ajetaanko vain omaa ideologiaa läpi kaikkeen. Olen vain niin surullinen kaikkien lasten, nuorten ja vanhusten puolesta, siis heikompiosaisten puolesta. He eivät saa valita, mitä syövät. Vasemmistoliittokin julistaa, että on heikompiosaisten puolella - no nähtävästi tässä asiassa ja todellisuudessa ei ole. 

Yle muuten hiukan virheellisesti uutisoi, että tätä aloitetta kannatti ihmiset yli puoluerajojen. Tällä annetaan taas ymmärtää, että enemmistö suomalaisista olisi tämän kannalla. Ei muuten pidä paikkaansa, että äänestettiin yli puolurajojen. Blogi on poliittisesti sitoutumaton ihan kaikkeen mutta pakko oli vilkaista, ketkä tätä Vasemmistoliiton henkilön aloitetta kannatti niin: SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Ehkä joo jonkin verran yli puoluerajojen mutta silti on nähtävissä aika suoraan, ketkä sitä kannatti. Lisäksi on aika kornia, että aloitteen tekijä julisti kovaan ääneen Instagramissaan että "voitto". Mikä voitto? Onko tämä jotain kilpailua? 

Tuntuu oikeasti todella pahalta, että oikein niinkuin voitto. Voitto mistä?  Oma ideologiansa ajaa järkevien ratkaisujen yli. Onko se sitten niin tärkeätä että ihan voitto? Välillä mietin, että mitä ihmisen päässä liikkuu. Mitäs, jos he, jotka äänetivät tämän puolesta, menisi viikoksi tai kahdeksi viikoksi syömään sitä kasvisruokaa, jota esimerkiksi vanhuksille tarjotaan? Muuttuisiko mieli? Se olisi mielenkiintoinen testi kaikille heille, jotka äänestivät tämän puolesta!

Olipas surullinen postaus. Seuraavaksi on varmaan pakko kirjoittaa jostain positiivisesta asiasta.

Ajatuksia ... ?

Vieläkö jaksatte juttuja ravitsemussuosituksista?

Tällä hetkellä ravitsemuskeskustelut on aika kahtiajakautunutta ja tuntuu, etten haluakaan ottaa kantaa mihinkään. Tuntuu, ettei nähtä metsää puilta ja ei voida missään nimessä pitää yhtää vaikka ajattelisikin eri tavalla. Lisäksi mutkia vedellään suoriksi monen osapuolen taholta. On vähän sellainen enpä sano mitään fiilis mutta ...

Kirjoitin alla olevan tekstin tammikuun puolivälin tienoilla ja mietin, että julkaisenko enää mutta koska se nyt oli jo kirjoitettu niin menköön. 

***

Viime aikoina, tammikuussa, ravitsemusammattilaisten someissa on pyörinyt juttua Yhdysvaltojen uusimmista ravitsemussuosituksista. Ensin ajattelin, etten enää kirjoita niistä mitään, sillä median keskustelut ovat klikkiotsikoita ja tietyllä tapaa kirjoitettua vähän tyylillä että missään nimessä ei voi olla samaa mieltä kun se tulee tietyltä hallinnolta. Jotenkin siten, että ei voida nähdä mitään hyvää, kun se on tietyn henkilön toimesta. Ravitsemuskeskustelutkin on hirveän jakautunutta eikä nähdä, että on olemassa miljoonia eri harmaan sävyjä. 

Mutta otinpa nyt sitten kuitenkin kantaa ja julkaisen tämän postauksen. Ylen juttu, jossa oli haasteltu tuttua Ursulaa, niin oli minusta aika hyväkin. Kun taas Iltasanomat taisi tehdä klikkiotsikko tyyliin "x yllyttää syömään ihmiset lihaa". Kovin paljon mediassa ei ole kuitenkaan ollut mitään näistä suosituksista. Ehkä enemmänkin yksittäisten henkilöiden somesisällöissä.

Itse näen Yhdysvaltojen uusissa ravitsemussuosituksissa paljon hyvää eikä suinkaan niin kuten joissakin somepostauksissa on kirjoitettu niistä. Jotenkin noista jutuista saa aina käsityksen että nyt pitää syödä voita ja lihaa ja ei ole mitään muuta niissä suosituksissa. Eihän se nyt ihan niinkään ole.

Mitä hyvää?

Ruokapyramidi on käännetty ylösalaisin ja niissä on paljon hyvää. Ruokapyramidihan on melkein puolet tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Ravitsemussuositusten ideana on syödä aitoa ja puhdasta, lisäaineetonta ruokaa. Mitä pahaa tässä on? Tämähän on juuri se hyvä asia! Näinhän se pitäisikin olla. Ravitsemussuosituksissa suositaan tuoreita kasviksia ja hedelmiä ja suositellaan proteiinia. Eihän se tarkoita, että läträtään voilla ja kermalla ja joka päivä syödään 500 gramman pihvi. Lisäksi kehotetaan olla syömättä sokeria, toinen hyvä asia. 

Korostetaan proteiinia. Proteiinitavoite on 1,2g-1,6g / kg / vrk ja Suomen suosituksissa on 0,83 g / kg / vrk. Pieni nousu ja se on vain hyvä asia. Proteiini pitää nälkää ja tuo elimistölle kylläisyyden. En usko, että on suurta pelkoa, että aletaan syödä proteiinia liikaa.

Itse visuaalisessa ruokapyramidissa ei ole sokerin kuvaa ollenkaan mutta tekstiversiossa sokerista löytyy mainintoja. Tämä vähän eroaa kuvan ja tekstin välillä. Mutta tärkeintä on että olisi mahdollisimman sokeriton ruokavalio. Lisättyä, valkoista sokeria kun kukaan ihminen ei oikeasti tarvitse ja ihmisiä pitäisi enemmän kehoittaa olla sokerittomia kuin että voi sokeria syödä. Kolmas hyvä juttu vai onko se jo neljäs on se, että ultraprosessoitua/prosessoitua ruokaa tulee välttää viimeiseen asti. Tämäkin on täysin itsestäänselvä ja hyvä juttu.

Mun tekisi mieli alkaa koostaa aterioita näiden pohjalta, jotta ihmiset näkisi, että kuinka näiden avulla voi syödä terveellisesti ja nämä suositukset ovat oikeasti hyvä juttu vaikka ne eivät meitä suomalaisia koskekaan. Kyllä noiden ravitsemussuositusten perusteella saa viljojakin syödä eikä sitä rakasta leipää tarvitse jättää pois. Lisäksi Oikeaa ruokaa -yhdistys kiteytti hyvin, että Yhdysvaltojen linjauksella voi olla laajempi merkitys myös Suomelle ja muille länsimaille. 

"Kun yksi maailman vaikutusvaltaisimmista maista tunnistaa erittäin prosessoidun ruoan terveysriskiksi ja palauttaa ruokapolitiikan ytimeen ruoan laadun, se vahvistaa kansainvälistä keskustelua, joka on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Kyse on järjestelmätahon pohdinnasta eikä ruohonjuuritason toimijoiden näkemyksistä. Keskustelu koskee myös sitä, miten suhtaudumme ruokaan yhteiskunnallisena kysymyksenä. Nähdäänkö ruoka terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusteena?". Tämä lainattu suoraan Oikeaa ruokaa yhdistyksen julkaisusta.

Mitä huonoa näissä sitten on? Onko näissä huonoa?

Jokunen ravitsemusasiantuntija on sanonut, että ne ovat ristiriitaisia. Ehkä mutta ehkä näissä voitaisiin nähdä se perusidea eli syödään aitoa, ja puhdasta, oikeaa ruokaa. 

Meillä oli itseasiassa luennolla puhetta näistä ja se selvensi näitä hyvin. Näissä suosituksissa tyydyttyneiden rasvojen saanti on edelleen samoissa lukemissa kuin esim. Suomen suosituksissa. Eli ei näissä ole mitenkään että syökää voita ja lihaa. 

Jossain näin jonkun kommentin, että nämä ovat politiikkaa. Ehkä, ehkä ei. Noh, ne Suomen ravitsemussuositukset ovat myös politiikkaa että miten sitä politiikkaa ei sitten niissä nähdä? Moni on vedonnut tutkimuksiin, että niitä ei huomioida näissä. Niin no, tutkimuksia on joka lähtöön ja ovatkohan ihan täysin puolueettomia nekään tutkimukset, joiden avulla on tehty Suomen ravitsemussuositukset? Aina voi asioista nähdä huonot puolet ja mitä tahansa haluaa niissä nähdä mutta sitten voi myös nähdä niissä paljon hyviä puolia.

Ravitsemustutkimuksia on oikeasti todella vaikea tehdä ihmisillä ja on todella vaikea sanoa, että mikä nyt on mistäkin johtunut ja lisäksi tutkimuksia on joka lähtöön. Lähinnä olen huomannut tässä keskustelussa sen, että suomalaiset tutkijat dissaavat näitä ja mennään joihinkin pieniin yksityiskohtiin eikä tavallaan nähdä suurempaa kokonaisuutta. No, ehkä se on tutkijoiden ominaisuus.

Ehkä ravitsemussuosituksissa pitäisi keskittyä siihen, että moni tie vie perille (perille = terve, ei lääkkeitä, ei sairauksia ja elinvoimainen elämä). Ehkä Suomenkin ravitsemussuosituksissa pitäisi keskittyä aitoon ja puhtaaseen ruokaan ja korostaa sitä. 

Kerrataan vielä se, että yleisesti ottaen ravitsemussuositusten perusteella määräytyy julkisten tilojen ruokailut eli koulut, päiväkodit, vanhainkodit, työpaikkaruokalat (jollain tasolla). 

Kirjoitinkin tuossa edellisessä postauksessa, että kouluruoan aloite ylitti 50 000 ääntä mutta sitä saa edelleen allekirjoittaa, niin allekirjoita tämä kansalaisaloite n y t. Nimiä kerätään kait 1.5 asti ja mitä enemmän, niin sen vankempi tuki sillä on.

Sellasta. Mitä hyvää (tai huonoa) sinä koet näissä Yhdysvaltojen uusissa ravitsemussuosituksissa? Keskittyisin ennemmin hyviin kuin huonoihin puoliin.

Nämähän eivät sinänsä vaikuta meihin suomalaisiin mitenkään eikä niitä tarvitse juhlia mitenkään mutta onhan se nyt sinänsä hienoa, että uskalletaan sanoa, että keskitytään aitoon, oikeeseen ruokaan. Ja kuten Oikeaa ruokaa yhdistys kirjoitti niin asioissa voidaan nähdä aina kokonaisvaltaisia, yhteiskunnallisia puolia.

Vielä päiväkoti- /kouluruoista ja muista sekä kansalaisaloitteesta

Nyt on viime aikoina ollut ihan jopa Helsingin Sanomissa mainintoja tästä päiväkoti- ja kouluruokien kansalaisaloitteesta. En ole valitettavasti kaikkia päässyt lukemaan, koska osa on ollut maksullisessa digisisällössä. Ensimmäinen juttu taisi olla ravitsemusprofessorin kirjoitus lukijan mielipide osastolla ja toinen oli jokin maksullinen juttu, jossa avattiin ruokien ravitsemussisältöä. 

En ymmärrä, miksei voida pitää yhtä ja tehdä yhdessä pienin askelin hyvää.

Se on aiheuttanut keskustelua ravitsemuspiireissä ja hyvä niin. Keskustelu on hyväksi ja myös aikuiset oppivat näkemään erilaisia mielipiteitä ja toivottavasti asioiden eri puolia. Kuulin, että ensinnäkin vegaanit/kasvisruokailijat eivät voi allekirjoittaa, koska se on lähtöisin lihansyöjiltä. Tämä ei varmasti koske kaikkea kasvissyöjiä, mutta ilmeisesti jokunen kasvissyöjä saattaa ajatella niin. Miksi tässä(kin?) pitää luokitella ihmisiä ja ajatella näin "en voi, koska..."? Eihän se ole kasvissyöjiltä pois, jos ajetaan puhdasta ja aitoa ruokaa ja tässähän ajatellaan myös kasvissyöjiä. Meidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja ajatella yhteisesti yhdessä hyvien asioiden tekemistä. Sitä suuremmalla syyllä kasvissyöjien pitäisi allekirjoittaa ko. kansalaisaloite, sillä näissä kasvisruoissa on aina ne pisimmät ja pahimmat ainesosaluettelot päiväkotien/kouluruokien listalla.

Lisäksi Helsingin Sanomissa on ollut Helsingin yliopiston ravitsemustieteiden professorin mielipidekirjoitus aloitteesta. Miksi nämä ravitsemustieteiden professorit eivät voisi myöskin ajatella päiväkotien/kouluruokien parannusta vaan ajattelevat aloitteen olevan jotain muuta kuin mitä se on? Ei siinä aloitteessa vaadita kärjistetysti voin tai raakamaidon tuomista kouluihin vaan aidosti puhtaamman ja paremman ruoan puolesta.

Lainausmerkeissä olevat asiat on lähtöisin siitä mielipidekirjoituksesta. Hyvää tässä kirjoituksessa oli se, että alussa myönnetään, että ollaan samaa mieltä ja kouluruoan laatuun on panostettava. Eri mieltä asiassa ollaan, että, mikä se terveellinen on.

"Ultraprosessoitujen tuotteiden kieltäminen ei paranna kouluruokailun ravitsemuksen laatua" -> Varmasti parantaisi, jos toteutettaisiin oikein. Se vähentäisi turhia lisäaineita ja sitä kautta parantaisi. Kun ruoka tehdään itse, se paranee huomattavasti ja niin myös tässäkin tapauksessa. 

"Lasten tasapainoista ruokasuhdetta tukee aikuisten vastuullinen ruokapuhe, jossa yksittäisiä elintarvikkeita tai kouluruokaa ei nimetä lapsille vaaralliseksi". -> 

Eihän tässä kukaan ole mistään vaarallisuudesta puhunut. Toki joskus näkee otsikoita, joissa ultraprosessoitu ruoka määritetään vaaralliseksi. Mutta ehkä ultraprosessoidusta ruoasta pitäisi myös puhua enemmän näiden ravitsemusprofessoreidenkin toimesta? Lapsille pitää kertoa faktat faktoina eikä mitään peittelyitä asioista. Ei lapsille tarvitse kertoa asioita pelottavasti tai nimetä, että jokin on vaarallinen vaan ihan kertoa asiat rehellisesti esimerkiksi sen, että aito, puhtaampi lisäaineettomampi ruoka on parempi kuin useilla lisäaineilla kyllästetty ruoka.

"Ruoan prosessointi ei suoraan määritä ruoan ravitsemuksellista laatua tai terveysvaikutuksia. Suurin osa ruoasta tulee prosessoida, jotta se on syötävää."

Me emme voi verrata porkkanan pilkkomista näihin julkisiin ruokiin, jotka on kyllästetty kymmenillä lisäaineilla. Miksi aina verrataan tähän, että ruoka tulee prosessoida, jotta se on syötävää? Joo, toki kasvikset pitää pilkkoa ja jauheliha paistaa. On eri asia pilkkoa porkkanat tai pastöroida maito kuin lisätä kymmeniä lisäaineita julkisten tilojen ruokiin. Mä toivoisin, että nämä ravitsemustieteiden professorit kiinnittäisi huomion lisäaineiden määrään ja siihen, että pitäisi tehdä mahdollisimman vähillä lisäaineilla ruokaa. 

Mitä pienempi ainesosaluettelo -> sen puhtaampi ruoka. 

Virallisten tahojen puolelta lisäaineita lähes aina puolustellaan ja kerrotaan, että niitä tarvitaan, koska parantavat x,y, z tai mitä ikinä ne perustelut onkaan. Jossain näin hyvän jutun lisäaineista, mutta nyt en enää löytänyt, missä se oli. Yritän muistaa sen sanoman omin sanoin. On totta, että joitain lisäaineita tarvitaan, mutta sen ei pitäisi mennä niin, että lisäaineita lisätään koko ajan ruokiin yhä enemmän ja enemmän. Niiden yhteisvaikutuksia ei täysin tunneta eikä tiedetä, miten ne kokonaisuudessaan vaikuttavat meidän elimistöön ja esimerkiksi suolistoon. Miksi siis nämä viralliset ravitsemusprofessorit puolustelevat lisäaineiden käyttöä eivätkä ole sitä mieltä, että niiden käyttöä tulisi vähentää ja minimoida tai tuo sitä esiin? Tässä kansalaisaloitteessa on juuri siitä kyse, että lapset ja nuoret ansaitsevat puhdasta, aitoa ruokaa eikä kaikenmaailman lisäainehöttöjä.

Sen sijaan, että me ihmetellään, että miksi lapset (lähinnä yläasteikäiset) eivät syö kouluruokaa, keskityttäisiin sen ruoan parantamiseen. Jossain toisessa lehdessä oli jopa ehdotettu, että peritään maksu niiltä, jotka eivät syö kouluruokaa. Ei näin. Luulin, että tuollainen pakottaminen jäi sinne 80-90-luvulle. Siinä mennään todella mönkään ja pakottamisella voi olla tuhoisat seuraukset. Tuo ehdotus oli siis jonkin yksittäisen lukijan ehdotus ja ei taida tietää yhtään mistä puhuu. Monilla ihmisillä on väärä mielikuva, että kouluruoka on ilmaista. Se ei ole ilmaista vaan tuotetaan meidän kaikkien verovaroista. Osalla ihmisillä on myös se mielikuva, että kouluruokaa ei saisi kritisoida. Jos ei voi kritisoida, niin eihän siihen tule parannusta.

Lasten kouluruoan syömättä jättämiseen on varmasti monia syitä. On tosi ikävää, että nuoret jättävät sen syömättä. Yläasteiässä lapset käyvät läpi aika herkkiä vaiheita, niin niitä syitä voi olla todella paljon, mikseivät syö kouluruokaa. Yksi syy voi olla, että se ruoka yksinkertaisesti on sen verran outoa ja pahaa, ettei sitä voi syödä. Mutta syitä voi olla myös muitakin. Lapset pitävät monesti yksinkertaisesti kotiruoasta ja tällaista kouluruoan pitäisi ollakin. Lehdistössä on ollut jonkin verran otsikoita, kuinka syömäkelvotonta ruoka on ollut ja tekee oikeasti todella pahaa, kun vaaditaan, että lasten pitäisi syödä sitä. Eihän sitä varmastikaan söisi nämä ravitsemusprofessorit tai vaikkapa päättäjät. Vai söisiko?

Jos saataisiin päiväkoteihin ja kouluihin kunnon keittiötilat, jossa se ruoka valmistetaan ja keittäjät tekemään lähes kokonaan sen ruoan, niin eiköhän se ruoka alkaisi maistumaankin lapsille. Tässä on se ratkaisu, miten saadaan lapset syömään kouluruoan.

Tässä vielä hyvä Ylen uutinen kouluruokaan liittyen ja sen soisi kaikkien ravitsemusprofessoreidenkin lukevan: https://yle.fi/a/74-20193935 . Siinä vastaus ja ratkaisu kouluruoka-asiaan.

Allekirjoita kansalaisaloite täällä ! 

Tässäkin asiassa pitäisi lähteä pienistä asioista liikkeelle. 

Se nyt tästä kouluruoka-asiasta. Vaikka asiasta puhutaan kouluruoan nimellä, niin sama koskee kyllä kaikkia julkisia 'ilmaisia' ruokia kuten esimerkiksi vaikkapa vanhainkodit, sairaalat, päiväkodit ja ikäänkuin koskee tai tulee koskemaan meitä kaikkia.

Syö aitoa ruokaa -haaste

Tällaisen huomasin somessa eräällä personal trainerilla. Helmikuun alussa alkaa Syö aitoa ruokaa -haaste. Tarkemmin en nyt tiedä, mitä tähän haasteeseen on suunniteltu, mutta koska se kuulostaa täydelliseltä, niin ajattelin sen tiimoilta tehdä tännekin sisältöä ja ainakin siinä haasteessa on luvassa ainakin reseptejä.

Haasteen keksijä sai tämän haasteen idean siitä, kun suomalaiset syövät eniten valmisruokia ja prosessoidut ruoat sen kun lisääntyvät julkisissa paikoissa. Tällainen suunta täytyisi kääntää juuri toisin päin. Mitäpä jos alkaisimme enemmän tuomaan aidon ruoan merkitystä ja sanomaa ihmisille ja ennen kaikkea helppoja reseptejä?

Tähän liittyen on perustettu @syodaanaitoaruokaa Instagramtili, jonka otin itse seurantaan.

Tästä lisää piakkoin! 

PS: Olipa muuten vaikea etsiä jotain kivaa kuvaa tähän ja päädyin sitten mustikkamuffinsseihin. Kuva vuosien takaa mutta kyllähän nämä tällaiset kuvat on houkuttelevia kuin verrattuna kuva porkkanoista :D 

Mutta tällä nyt mennään ja tarkoitus ei ole esimerkiksi jakaa sokeripitoisten leivosten reseptejä haasteen myötä. 

Vaikka kaipa itsetehdyt muffinssit voisivat olla myös sitä "aitoa ruokaa" kun ei niissä ehkä olisi teollisia ainesosia.