Blogivuosi 2024 ja ajatuksia tästä vuodesta

Perustin tämän blogin viime vuonna maaliskuussa. Halusin jakaa asioita terveydestä, sillä moni asia nykyisessä ruokaympäristössä on ristiriitainen. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin avaimet käsissään esimerkiksi siinä, mitä ostaa kaupasta. 

Luonnoksissa on erilaisia postauksia, mutta en tiedä niille ajankohtaa, milloin niitä julkaisen. Teen aika intuitiolla tätä blogia ja postauksia tulee kuin tulee. Päivääkään en ole katunut, että perustin tämän blogin, vaikka postauksia tulee harvakseltaan. Blogin perustaminen on myös vahvistanut ajatusta siitä, että haluaisin opiskella ravitsemusta enemmän jossakin. Viime vuonna halusin syventää omaa tietämystä ravintokoulutuksien osalta. En kuitenkaan päätynyt minnekään opistoon/mihinkään opintoihin, koska mikään ei oikein tuntunut omalta. Edelleen mietin jotain opintoja ja se täytyisi vain valita jokin. "Ongelma" (jos sen haluaa sanoa ongelmaksi) on oikeastaan se, että ravitsemusalan opinnot ovat aika kalliita ja en oikein haluaisi käyttää nelinumeroisia summia opintoihin, joista en välttämättä tiedä, ovatko ne sen arvoisia, ovatko ne sopivia itselleni yms. Eikä niitä myös ole niin paljon kuin ajatella saattaa. Olen tehnyt myös salapoliisityötä ja vähän vakoillut, että esimerkiksi missä seuraamani ravintoterapeutit tms ovat opiskelleet. Suomessa on vain todella vähän sellaista ravitsemuskoulutusta, jota nyt etsin. Googletettu on, eikä oikein mikään niistä säväytä tai syynä on kallis hinta. Toki kurssit maksetaan niiden suorittamisjärjestyksessä joissakin paikoissa eikä heti tulisi suurta summaa koulutukselle. Lisäksi olen kuitenkin aikoinaan käynyt esimerkiksi avoimen yliopiston ravitsemustieteen perusopinnot, joten ne jäävät jo ensitilassa pois listalta. Kuten myös yliopistotasoinen ravitsemustieteiden koulutus. En koe sitä omaksi enkä halua uhrata aikaa siihen, että lukisin ja yrittäisin pyrkiä niihin, kun lopputulos ei ole kuitenkaan että pääsisin varmuudella.

Onneksi tässä samalla on saanut syventää omaa tietämystä esimerkiksi eri kirjojen avulla eli en koe, että aika olisi mennyt hukkaan, kun en ole päätynyt mihinkään opintoihin. Lisäksi uskon, että asioilla on tapahtua silloin kun on niiden aika. Ehkä se vain pitäisi valita jokin koulutus ja katsoa, onko sopiva itselle.

Jonkinlaisia suunnitelmia tälle blogille pitäisi kuitenkin tehdä, sillä muuten se jää mahdollisesti unholaan, jos ei aktiivisesti tee asioita asioiden toteuttamiseksi. Niinpä asetan tavoitteeksi tälle vuodelle, että julkaisen yhden postauksen per kuukausi. En halua asettaa liian isoa tavoitetta, etten koe suorituspaineita tai stressiä siitä. Julkaisen enemmän, jos tulee fiilis. Kahden blogin päivittäminen vie kuitenkin aikaa ja tälle blogille ei välttämättä jää niin paljon aikaa, kun ehkä haluaisi.

Luonnoksissa on paljon postauksia eri aiheista ja lisäksi lukulistalla on paljon erilaisia terveys/sairauskirjoja, joista tulen kirjoittamaan joka tapauksessa. 

Kerro ihmeessä, jos tiedät jonkin ravitsemusaiheisen koulutuksen! 

Ensimmäisiä ajatuksia uusista ravintosuosituksista

No, kirjoitetaan nyt sitten omia ajatuksia auki uusista ravintosuosituksista. Tämä teksti on kirjoitettu koko väestön näkökulmasta ja yleisellä tasolla ja kuten nimikin kertoo, niin nämä ovat ensimmäisiä omia ajatuksia ravitsemussuosituksista. Se ravitsemussuositusten opas on myös lukulistalla, kunhan tässä ehtii.

Tämä oli odotettavissa, että ihmisten terveyteen liittyvissä asioissa tulee myös ilmastonäkökulma (vai suorastaan ilmastoagenda) mukaan, vaikka se ei olisi hyväksi terveydelle. Jos pitäisi ajatella, että kumpi on tärkeämpi: terveys vai ilmasto niin moni toivottavasti valitsee terveyden. Ilman terveyttä ei ole mitään. 

Kuvassa on muuten 670 g kasviksia: puolikas kesäkurpitsa, porkkanoita, puolikas kurkku. Ruokia ei tarvitse tietenkään punnita mutta se on välillä hyvin havainnollitsevaa.

Kasviksissa ja vihanneksissa ei ole mitään pahaa, mutta ihmiset eivät pärjää pelkillä kasviksilla ja vihanneksilla. Kasvikset ja vihannekset eivät pidä nälkää kuin ehkä sen pari tuntia, jolloin pitää taas syödä. Tämä johtaa siihen, että ihmiset syövät parin - kolmen tunnin välein eikä elimistö saa esimerkiksi yhtään levätä. Lisäksi kun ottaa huomioon ympärillämme olevat ruokaympäristön, niin ihmiset turvautuvat enemmän paistopisteen tuotteisiin, nopeasti kaupasta otettaviin matkalla syötäviin tuotteisiin tai jopa pikaruokaravintoloihin. 

Ihmiset eivät tule voimaan hyvin, jos leivän, pastan ym hiilarien määrää nostetaan ja ihmiset syövät yhä enemmän sitä. Nyt jo on nähtävissä, että ihmisten suolistot eivät kestä sitä hiilihydraattien määrää, joka on ollut aiemmin suosituksissa. Hiilareita toki saa muualtakin kuin leivästä, pastasta, riisistä, mutta täytyy silti syödä aika paljon esimerkiksi kasviksia, jos meinaisi saada hiilarimäärät täyteen pelkillä kasviksilla. Älkää käsittäkö väärin, kasviksissa ja vihanneksissa ei ole mitään pahaa, mutta pelkillä niillä ei elä eivätkä ihmiset pärjää pelkillä niillä.

Tomaatit noin 250 g.

Lihasta ihmiset voi olla eri mieltä, mutta lihassa on monia hyviä ainesosia, joita ei saa esimerkiksi muualta. Lihasta puhuttaessa pitäisi erotella leikkeleet/nakit/lihavalmisteet yms ja oikea, tuore liha toisistaan. Lisäksi lihasta tehdyt tutkimukset pitäisi perata uudelleen, kun useimmissa niissä kaikki liha on niputettu yhteen. Tämä luo virheellisen asetelman tutkimustuloksiin. Eiköhän ne pizzat, pasta, sokeri, vehnä, prosessoidut ruoat ole enemmän haitallisia kuin tuore liha.

Kasvisten suuri suositus johtaa myös siihen, että elintarvikealan yritykset alkavat valmistaa enemmän prosessoituja kasvisruokia. Tuoreissa kasviksissa ja vihanneksissa ei ole mitään pahaa mutta näissä valmiissa kasvisruoissa on. Ei tarvitse kuin katsoa niiden ainesosaluetteloa niin se on järkyttävän pitkä ja ensimmäisenä yleensä on mainittu vesi. Eli käytännössä ne ovat vettä ja lisäaineita ja prosessoitua kasvismössöä - aika kaukana tuoreista kasviksista tai terveellisyydestä.

Lisäksi on ihmetyttänyt yksittäisten ruokien nostot. (Onkohan nämä vain median luomia nostoja?) Ravitsemussuosituksista (mediassa?) nostettiin esille kahvi ja suklaa. Näiden haittavaikutuksista toki voidaan olla yhtä mieltä, mutta jos kerran nostetaan yksittäisiä ruoka-aineita, niin miksi esimerkiksi sokerista mainitaan suosituksissa vain muutamilla lauseilla? Maassa, jossa elintapasairaudet nousevat koko ajan ja jotka olisi suurimmaksi osaksi voitettavissa ruokavaliolla, niin sokerin haitoista mainitaan todella vähän ja sitä sokeria lisätään aivan liian moneen elintarvikkeeseen. Suklaan epäterveellisyydestä ei tarvitse mainita, kun monelle siitä tulee mieleen perus Fazerin sininen, mutta entäpä oikeasti ne tummat suklaat? Niillä on oikeasti hyviä terveysvaikutuksia eikä niitä kukaan syö levykaupalla ja ovat parempia vaihtoehtoja kuin dumlet, suffelit, geishat ym. Suklaa on kuitenkin todella pieni osa ravintoympyräämme ja siksi on outoa, että juuri suklaa nostetaan näin isolle framille. Ravitsemussuosituksissa pitäisi olla suuret ja isot linjat eikä pieniä yksittäisiä nostoja jostain tietyistä. Esimerkiksi juuri sokerin haitoista näissä olisi pitänyt puhua enemmän ja sokeri ja sen saanti pitäisi nostaa esille enemmän.

Jos pitäisi ottaa ilmastoasiat näissä suosituksissa huomioon, niin miten se on otettu huomioon, jos suositellaan enemmän kasviksia ja hedelmiä kuten esimerkiksi avokado, pavut, banaani, ananas mainitakseen muutamia. Näilläkö ei ole sitten mitään ilmastovaikutuksia, kun niitä rahdataan toiselta puolen maapalloa Suomeen. Myös pähkinät. Niitä suositellaan mutta eipä niitä täällä Suomessa taida kasvaa. Eli hyvin taas on epäloogista ja ristiriitaista nostoa suosituksissa. 

Nykymaailmassa tuomitaan suomalainen lehmä, joka on osa suomalaista luonnon kiertokulkua eikä ole syypää yhtään ilmastonmuutokselle. 

Mutta suositukset ovat todella ristiriitaisia, ja ei ihme että ihmiset ovat yhä enemmän hämmentyneitä näistä, koska loogisuus on taas kaukana näissä. Yleensä valheilla on lyhyet jäljet, mutta niin on tällaisissa ei-faktapitoisissa suosituksissakin, kun eivät ne perustu täysin terveyteen ja ovat todella ristiriitaisia. Toivoisin, että ihmiset alkavat ymmärtää asioiden ristiriitaisuuden ja maalaisjärjen puuttumisen. Moni toki onkin ja aika moni ravintoterapeutti tai ravitsemusalan vaikuttaja on näistä suosituksista samaa mieltä kuin mitä kirjoitan tähän. 

Näihin nykyisiin ravitsemussuosituksiin tuli mukaan politiikka ja eivät perustu enää täysin terveyteen, vaikka juuri ravitsemussuosituksien pitäisi perustua täysin 110 % terveyteen. 

Eniten surettaa näissä suosituksissa se, että puolustuskyvyttömät, viattomat ihmiset joutuvat kärsimään näistä eli lapset, nuoret, vanhukset, sairaat, sillä nämä suositukset määrittelevät julkisten tilojen ruokailut eli koulut, päiväkodit, vanhainkodit ja sairaalat. Tämä surettaa kaikista eniten näissä suosituksissa. Sairaat ihmiset sairaaloissa tai vanhukset vanhainkodeissa eivät tule voimaan yhtään paremmin näiden suositusten avulla.

Mutta ehkäpä tässä tuli nyt tällä kertaa tarpeeksi. Availen asioita tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin myöhemmin / jossain vaiheessa. Tämä oli yleisellä tasolla kirjoitettu. Tähän alle voisin nostaa pari hyvää kannanottoa ravitsemussuosituksista, joita harvemmin näkee mediassa.

Luustoliiton kannanotto

Ministerin kannanotto

Onhan se ihan hyvä, että ihan ministeritasollakin sanotaan näistä suoraan.

Youtubesta löytää muuten myös muutamia hyviä videoita aiheesta. Katsoin itse erään ravintovalmentajan videon sekä yksi video lääkärin kannanotosta on katsomatta. 

Miltä sinusta tuntuu uudet ravitsemussuositukset?

Liikaa intohimon kohteita - tulossa mielenkiintoinen kirja!

Lienee positiivinen ongelma, mutta näkyy tämän blogin aktiivisuudessa. En ole ehkä ehtinyt perehtymään niin paljon kuin aluksi kuvittelin. Vaikka yksi intohimojeni kohteista onkin ravitsemus, niin blogi on jäänyt vähän taka-alalle. Toisaalta, taustalla olen opiskellut koko ajan lisää ja lisää asioita, joten pikku hiljaa askel kerrallaan tämänkin blogin osalta.

Luonnoksissa on paljon postauksia, mutta välillä en oikein tiedä, miten lähestyä asiaa. Luotan tosin tässäkin asiassa että kaikella on aikansa ja paikkansa ja niitä postauksia tulee sitten kun tulee ja siinä järjestyksessä kun tulee. :D 

Marraskuussa julkaistaan uudet ravitsemussuositukset ja ne ovat puhuttaneet jo aika paljon ravintoammattilaisten somessa. Seuraan keskustelua mielenkiinnolla ja kirjoitan niistä varmasti itsekin omia ajatuksia sitten kun ne ovat julkaistu. 

Tällä hetkellä luen myös äärimmäisen mielenkiintoista kirjaa ja se on täyttä timanttia asioiden suhteen. Aiheena on silmien terveys ja katsoinpa muuten yhden youtubevideonkin siitä, kun sitä sattumalta suositeltiin youtubesuosituksissa. Sekin oli äärimmäisen hyvä! Siitä kirjasta piakkoin lisää!

Kuullaan pian ja blogi ei ole kuollut eikä kuopattu! Sitä ennen tässä linkki siihen silmien terveys videoon: Silmien terveys youtube video .

Mielen ruokaa

 ... eli aforismeja meidän mielellemme. Luin erästä kirjaa, jossa on kaikenlaisia kivoja aforismeja, niin ajattelin jakaa niitä nyt tänne. Tarvitsemme ennemmin näitä kuin jatkuvaa uutistulvaa ikävistä ja pahoista asioista. 

Tietyt ideat saapuvat tietyllä hetkellä, ja ne löytävät keinon ilmaista itseään kauttamme.

*****

Etsi sitä, minkä sinä huomaat, mutta mitä muut eivät näe.

*****

Työ käy helpommin, jos ajattelee työskentelevänsä projektin parissa, joka on suurempi kuin itse on.

*****

Jos olet avoin ja virittäytynyt ympärillesi tapahtuvalle, vastaukset paljastuvat.

*****

Tee parhaasi sillä, mitä sinulla on. Sen enempää ei tarvita!

*****

Paras työ on se, josta olet innoissasi.

*****

Näitä olisi ollut paljon enemmänkin jaettavaksi mutta jätän nämä nyt tähän. Nämä ovat kirjasta Rick Rubin Luovuus ja olemisen taito. Hyvä kirja ja paljon samaistuttavaa tekstiä. 

Mikä näistä on sinun suosikkisi?

Kirjavinkki: Hiilaritietoiset kotiruokareseptit

Uusi kirja odotti kirjaston varaushyllyssä ja vieläpä tänä vuonna julkaistu kirja. Oli siinä pientä varausjonoa ja nyt voi olla jo enemmän. Tykkään laittaa ensin kirjastosta varaukseen ja sen jälkeen ottaa sopivat reseptit talteen. Jossain vaiheessa voi toki ostaakin kirjan, jos sen haluaa omaksi. Jos haluaisi kaikki kivat kirjat omaksi, voisi tulla vähän liian ahdasta kirjahyllyssä.

Johdannossa on hyvää asiaa ravinnosta. Johdannon jälkeen on hyviä vinkkejä pieniin ruokavaliomuutoksiin. Olen huomannut saman kuin kirjan kirjoittajakin, että meidän länsimainen ruokavalio on aika hiilihydraattipainotteinen eikä aina niin hyväksi ihmisten terveydelle. Seuraan aika paljon ravintoasiantuntijoita somessa sekä jonkin verran virallisten ravitsemusterapeuttien lausuntoja mediassa. Näissä on välillä suurta ristiriitaa ja herääkin kysymys, että kenen puolesta ravitsemusterapeutit puhuvat: elintarviketeollisuuden vai ihmisten terveyden. Välillä nimittäin lausunnot ovat aika ihmeellisiä, eivätkä palvele ihmisten terveyttä. 

Mutta tästä kirjasta. Kirjassa on hyviä, perusaterioita, joilla saa tehtyä ruokavaliomuutoksia ja sopivat kenelle tahansa. Kirja on jaoteltu useisiin eri kategorioihin: salaatit ja lisukkeet, kastikkeet, pientä suolaista, piirakat ja pizzat, leivät, keitot, vhh-pastaa, pääruoat ja sokerittomat herkut.Tässähän olisi jo varmasti kuukauden ruokalistat, jos kokeilisi kaikki. Kirjan ateriat ovat tavallista kotiruokaa, eikä mitään ihmeellisiä elintarvikkeita tai ainesosia tarvita. Kirjassa painottuu helppous, yksinkertaisuus ja aivan tavalliset elintarvikkeet. Ei siis mitään chian siemeniä, jalopenoja tai muita vastaavia :D Eikä siis sillä että edellämainitut olisi jotenkin hankalia elintarvikkeita. 

Kukkakaalista ja kesäkurpitsasta on vaikka mihin. Näitä haluan ehdottomasti jatkossa jalostaa kaikkeen mahdolliseen ja esimerkiksi pastan korvikkeena. Mietin jo, että saisikohan kesäkurpitsaa kasvatettua lasitetulla parvekkeella. :D Jos kerran oli ämpäriperunat, niin miksei ämpärikesäkurpitsa? :D Todennäköisesti se kokeilu on tuhoon tuomittu, sillä en ole yhtään viherpeukalo. 

Nykyisin makeaa tekee yhä vähemmän ja vähemmän mieli, mutta silti on aina pakko kurkata ns. makeat reseptit näistä keittokirjoista. 

Kokeiluun voisi mennä makeista vaihtoehdoista:

** lakujätski

** omppupannarit

** ketokuningattaren piirakka

** kookoskanelimysli

Ruoalla on iso merkitys ihmisten terveydessä, sairauksissa ja syöty ruoka vaikuttaa esimerkiksi makeanhimoon. Ei ole siis ihan sama, mitä syömme. 

Jos kaipaat ravinteikkaita ja helppoja reseptejä, kurkista tämä kirja! Kirja sopii ihan kaikille, jotka haluavat syödä hiilaritietoisemmin.

Kahvi - hyvästä vai pahasta

Kahvi - tuo rakas juoma meille suomalaisille. Tiesittekö, että suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvinjuojia? Entäpä tämä fakta: Suomen ensimmäinen kahvila avattiin Turkuun vuonna 1773. Suomalainen kuluttaa kahvia noin 20 paketin verran vuodessa. (Tutkimus vuonna 2020). 

Kahvista kirjoittaminen on ollut mielessä jo pidempään, koska se liittyy aina ravitsemuksellisiin asioihin. Aina välillä sitä törmää otsikoihin, että kahvilla on näitä x, y, z hyviä ja/tai huonoja puolia.

Itselläni ei ole kahviin tai kahvinjuontiin sen suurempaa mielipidettä ravitsemuksellisesti. Aloitin juomaan kahvia ensimmäisessä kesätyöpaikassa, joka oli kauppa. Siellä, kun oli kahvia aina tarjolla. Alussa join kahvini maidolla ja taisin laittaa sinne myös sokeria. Nykyisin juon kahvini maidolla. Jossain vaiheessa suosin kaikkia kivoja lattepohjaisia ja vaniljalattepohjaisia kahvijuomia kahviloissa. Nykyisin en enää, koska niissä on sokeria ja sitä haluan välttää. Mustaa kahvia en juo - en vain pysty juomaan sitä. Saatan laittaa myös joskus kahviin kermaa. Eri maidoillakin on väliä, mitä kahviin laittaa. Ennen laitoin kevytmaitoa, sittemmin rasvatonta ja se oli minusta todella erilaista. Nykyisin olen jo tottunut rasvattomaan maitoon kahvin kanssa, mutta huomaan kyllä eron, jos laitankin kevytmaitoa. Nykyisin se on myös aika lailla sama, mitä maitoa sinne kahviin menee. 

Juon kahvia, koska tykkään siitä. Voin myös olla ihan hyvin juomatta. En ole myöskään huomannut mitään eroa olotilassa/fiiliksessä, jos menee päiviä, etten juo kahvia ollenkaan. Oletan, etten ole riippuvainen kahvista, sillä sen puute ei aiheuta mitään. Se on ennemmin tapa, tottumus ja makuelämys kuin riippuvuus kahvista. Yleensä juon 1-2 kuppia päivässä ja se on ehdoton maksimi itselleni. Huomaan kyllä, jos kahvikiintiö on täynnä, sillä silloin en vain kirjaimellisesti pysty juomaan yhtään kahvia.

Sanotaan, että kahvin juomisella on hyviäkin puolia, mutta yhtä lailla sanotaan, että huonojakin vaikutuksia. Tässäkin asiassa varmasti pätee se, että tunne itsesi ja kokeile, mikä on sopiva juttu itsellesi. Kahvin suhteen uskon, että kohtuus kaikessa. Liika on liikaa, eikä ole hyvästä, ja eri ihmisille eri määrä on sopiva. Kahvi voi nostaa verenpainetta, jolloin sen juominen kannattaa pitää maltillisena. Minkään asian riippuvuus ei varmasti ole hyvä elimistölle ja jos kahvi tuntuu koukuttavan, niin ehkäpä omaa suhtautumista kahviin kannattaa miettiä.

Kahvin haitallinen vaikutus on sen kofeiini, joka piristää ihmisiä. Jotkut ihmiset eivät myöskään kestä kahvia niin hyvin ja se näkyy esimerkiksi vatsaoireissa. Olen myös huomannut kofeiinin piristävän vaikutuksen, jos juon illalla kahvia. Nimittäin joskus ennen muinoin, jos join kahvia satunnaisesti kuuden aikoihin niin nukahtaminen oli vaikeampaa ja en saanut unta. En sinänsä tiedä, johtuiko se kahvista vai muista asioista, mutta kahvin juomisella saattoi olla vaikutusta. Niinpä nykyisin juon kahvin oikeastaan aamulla ja mahdollisesti iltapäivällä.

Meidän kahvifaktat:

** Ei koskaan osteta kahvia normihinnalla, joka voi olla todella kallis. 

** En välttämättä huomaa eroja kahveissa - mitä tulee markettien kahvivalikoimiin. No Saludoa, Costa Ricaa tai Löfbergia ei osteta, ja yleisesti ottaen juodaan varmaan juhla mokkaa, kulta katriinaa tai presidenttiä. En oikeastaan huomaa suurta eroa vaalea tai tummapaahtoisten kahvien välillä. Ehkä jonkin pienen eron tumman ja vaalean välillä huomaan.

** Jos minkäänlaista maitoa tai kermaa ei olisi tarjolla kahvin kanssa, niin en joisi ollenkaan, sillä en tykkää mustasta kahvista, enkä välttämättä edes pysty juomaan pelkkää mustaa kahvia. En myöskään tykkää käyttää kaurapohjaisia juomia kahviin. Siitä lisää ehkä myöhemmin, miksi en.

** Meillä on myös Nespresson kahvikone ja silläkin teen joskus kahvin, jos en jaksa/ehdi keittää, mutta en koskaan aamulla juo kahvikoneen kahvia. Näissä kahveissa on makuero suodatinkahveihin. Tykkään kuitenkin myös näistä ns. kapselikahveista ja ne ovat kivaa vaihtelua välillä ja niillä saa nopeasti kahvin, jos ei ole aikaa suodatinkahville.

** Jos haluan jotain makukahvia, niin laitan kahvinpurujen joukkoon kanelia tai kardemummaa ja se on nykyisin riittävä makukahvi minulle. Makukahvin saa myös Nespresson kahvikapseleilla ja niistä löytyy vanilja/caramel/suklaa vaihtoehdot. Varmasti ehkä muitakin, mutta näitä on kokeiltu viime aikoina.

Juotko sinä kahvia? Millainen on sinun suhtautumisesi kahviin?

Kaksi ravitsemusaiheista kirjaa

En enää muista, mistä sain vinkin näistä kirjoista vai huomasinko ne vain itse kirjastosta, mutta pari kirjaa tuli laitettua jossain vaiheessa varaukseen. Aina ne tulee samaan aikaan, jolloin lukemisessa kestää - saatikka, että sisäistää oppimansa. Näissä ravitsemuksellisissa kirjoissa on aina se vaativuus, että luettu tieto täytyy myös ymmärtää ja sisäistää. Olen aina tietyllä tasolla ollut kiinnostunut lääketieteestä - en ehkä perinteisesti siten että olisin hakeutunut sellaista opiskelemaan, mutta lääketieteestä ravitsemuksellisesti. Palaset jotenkin taas ovat loksahdelleen uomiinsa ja ravitsemus lääketieteellisesti ja ihmisen elimistö on ihan supermielenkiintoista. Sen taas totesin, kun luin ensimmäistä kirjaa. 

Olen aloittanut tätä kirjaa, mutta en ole vielä kovin pitkällä. Teksti on aika vaikeahkoa ja vaatii paljon aikaa, että ymmärtää ja sisäistää. Mutta ihan supermielenkiintoista. Olen vasta päässyt alkuosaan, jossa puhutaan aivoista, ihmisen elimistöstä ja mm. Alzheimerin ja muista taudeista. Kirjan myöhemmässä vaiheessa käsitellään ilmeisesti eri ravintoaineita ja elintarvikkeita. Veikkaan, että tämä kirja täytyy uusia monen monta kertaa, aika mahdotonta saada kuukaudessa luettua.

Tämä toinen kirja on ilmeisesti tullut laitettua varaukseen ihan mielenkiinnosta. Kirja vaikuttaa aika paksuhkolta ja saattaapi taas kestää, että saan senkin luettua. En ole vielä aloittanut sitä, koska ensin pitää saada tuo ensimmäinen kirja luetuksi. Tältä kirjalta odotan ehkä vain oman uteliaisuuden tarpeen tyytymistä. :D On mielenkiintoista päästä lukemaan kirjaa ja onko siinä sellaista tietoa, mikä yhdistyy jonkin toisen ravitsemustiedon kanssa. Tässä kirjassa ei sinänsä kiinnosta nuo 4 viikon ruokavalio-ohjelmat jne vaan oikeastaan haluan enemmän tietää, yhdistyykö joku tieto muun opitun tiedon kanssa. Tuleeko tästä kirjasta jotain uutta ja kokeiltavaa tietoa itselleni? Se on ehkä se, mikä kirjassa kiinnostaa eniten. 

On ihan eri motivaatio lukea tällaisia kirjoja silloin, kun on se oma ja oikea motivaatio niihin verrattuna esimerkiksi peruskoulussa, jossa vaan on luettava jotain ainetta, mikä ei innosta välttämättä yhtään. Tai vaikka innostaisikin, mutta että osaisit sisäistää ja soveltaa sitä tietoa muuten.