Valitse paremmin: Hillot

Kauppojen hyllyt pursuavat myös erilaisia hilloja. Vaikka hillo nyt ei välttämättä kuulu päivittäisiin ruokiin, mutta niidenkin suhteen kannattaa lukea ainesosaluettelot. Harvassa on nimittäin hillot, jotka eivät olisi kyllästetty sokerilla. Terveelliset valinnat lähtevät pienistä valinnoista. Pieniä, hyviä valintoja kun tekee, niin kierre on jatkuvaa ja huomaat, että olet tehnyt paljon hyviä valintoja oman terveyden eteen. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla, mutta aloita parempien vaihtoehtojen tekeminen jo tänään! 

Katsoin huvikseni muutaman eri valmistajan hillojen ainesosaluetteloita. Tässä yksi:

Sokeri, mansikka, vesi, sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 330), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 35 g marjaa.

Ensimmäisenä ainesosana sokeri ja kolmea eri lisäainetta. Tuote sisältää reilusti alle puolet sitä marjaa.

Omena, sokeri, vesi, mansikka, mustikka, vadelma, sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 296), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 50 g marjaa ja hedelmää.

Tätä puolestaan mainostettiin "vähempisokerisena". Puolet hillosta on sokeria ja kolmea eri lisäainetta. Lisäksi sokeria on enemmän kuin marjoja.

No mikä se parempi vaihtoehto sitten on?

Kuva lainattu netistä. 

Tämä on se parempi valinta mitä tulee sokeriin. Toki tässäkin on pari lisäainetta, kuten esimerkiksi sitruunahappo, jonka saisi mielellään jättää pois. Näillä tuotteilla on valtava hintaero. Tavallinen hillo taitaa olla parin euron luokkaa ja tämä hillo on viiden euron luokkaa. Kyllähän se kirpaisee, kun tätä ostaa, mutta mieleni ei ainakaan anna periksi ostaa sokerillista hilloa. 

Parhain valinta taitaisi olla itsetehty hillo, jonne ei välttämättä tulisi yhden yhtäkään lisäainetta ja makeutuksen voisi itse päättää. Tästä seuraava vaihtoehto on ilmeisesti tehdä itse hillot. 

Kerro kommenteissa parempi vaihtoehto hilloksi, jos tiedät sellaisen!

Kesä on parasta satokauden aikaa

Kesä on kyllä parasta satokauden aikaa. En ole oikeastaan yhtään puutarhaihmisiä mutta viime vuosina olemme kokeilleet mielenkiinnosta parvekeviljelyä. En senkään puolesta ole kovin vakuuttunut omista taidoista mutta onneksi tällaisille ihmisille löytyy metsästä poimittavaa. Vaikka viime vuonna kaksi tomaatintaimea kasvatti tomaatteja. Kylvimme siis siemenistä asti. Mutta mustikoiden poimimisessa ei tarvitse osata viljelytaitoja.

En välttämättä olisi itsestä joskus uskonut, että intoilen jostain mustikoiden poimisesta mutta näin vain kävi. Metsä antaa nyt niin parastansa ja mustikoiden poimiminen on jotenkin niin meditatiivistakin. Varsinkin jos mökin pihat ja lähiympäristöt ovat täynnä mustikkaa, niin se on suoranainen vihje, että ne pitää poimia. En välttämättä tykkäisi lähteä pidemmälle mustikkaan mutta näin se tapahtuu jotenkin luonnostaan, kun voi pienen kipon poimia silloin, kun on sopivaa aikaa muista puuhista. Pienistä kipoista tulee myös isompi kippo.

Mustikat ovat luonnon omaa superfoodia. Mustikka on ravinteikas marja. Mustikan mahtavuus perustuu antosyaaneihin ja antosyaanit ovat antioksidantteihin kuuluvia flavonoideja. Reilu desilitra mustikoita päivässä riittää tukemaan hyvinvointia.

Viime vuosina on itseäni pohdituttanut, että laitanko sokeria marjoihin, kun pakastan ne. Koska en halua käyttää sokeria oikeastaan missään, niin tässäkään asiassa en haluaisi laittaa sokeria marjoihin pakastamisvaiheessa. Se vaan tuntuu jotenkin vähän hassulta lisätä sokeria marjoihin ja kun ilmankin selviää. Nykyisin kun ihmiset saavat muutenkin vähän liikaa sokeria kaikkialta, niin minusta on hyvä opetella uusia tapoja ja myös kyseenalaistaa onko jokin välttämätöntä. 

Martat ainakin ohjeistavat, että mustikat ja muutkin kovakuoriset marjat voi pakastaa ilman sokeria. Olemmekin jättäneet esimerkiksi mustikoista ja puolukoista sokerin pois pakastamisvaiheessa. Tämä on ollut jotenkin itsestäänselvää, ettei mustikoihin tarvitse laittaa sokeria. Eikä se maku ole muuttunut mihinkään suuntaan eivätkä mustikat ole mitenkään pilaantuneet pakastimessa.

Suurempi kysymys on ollut, laittaako mansikoihin sokeria. Mansikoiden "soluhengitys" tms ilmeisesti vaatisi vähän sokeria (tutkin asiaa joskus, pahoittelut, etten osaa välttämättä selittää asiaa oikein) mutta olen huomannut, että moni ihminen ei laita mansikoihin sokeria. Osa sanoo, että sokerin poisjättäminen muuttaa mansikoiden makua, osa puolestaan ei huomaa mitään. Viime vuonna tein pienen testin ja olin laittamatta sokeria pariin mansikkarasiaan. Rasioita avatessa talvella yritin sitten tehdä testiä, että onko maku tms muuttunut. En huomannut itse kyllä mitään maun muutosta eivätkä mansikat mitenkään pilaantuneet pakastimessa. 

Tänä vuonna pohdin taas, että laittaako sokeria vai ei. Päädyin laittaan 1 tl puolenlitran rasiaan. :D Olisin varmaan voinut olla laittamattakin. Ainakaan sitä sokeria ei tarvitse laittaa monia ruokalusikallisia. 

Otetaas tähän loppuun pieni mansikkagallup:

1. Pakastatko marjoja kesällä?

2. Jos pakastat, laitatko sokeria?

Hyvinvoinnin ja terveyden kulmakivenä: uni

Unen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa. Luin Miksi nukumme? kirjan ja se on mullistava kirja unen vaikutuksista. Luin  tätä kirjaa varmaan noin 3-4 kk sillä teksti on niin asiapitoista. Kirjassa käydään läpi oikeastaan ihan kaikki, mikä vaikuttaa todistetusti uneen. Kirja ei ole mikään sellainen "uniartikkeli" nuku paremmin voi hyvin -tyyppinen vaan ihan toista luokkaa. 

Kirjassa puhutaan unen merkityksestä eri sairauksille, lasten unesta, vanhuksien unesta ja oikeastaan aivan kaikesta, mikä nyt vain jollain tavalla liittyy uneen ja nukkumiseen. Kirjassa on myös vinkit, kuinka nukut paremmin. Jos siellä on joku, joka kärsii unettomuudesta, univajeesta, ota tämä kirja kuunteluun / lukemiseen, ja avoin mieli, niin voisin melkein vaikka vannoa, että tämän kirjan jälkeen nukutkin paremmin, kun teet muutoksia. Pelkkä kirjan lukeminen ei tietenkään tuo hyvää unta tai paranna univajetta mutta kirjan vinkeillä, tiedolla  ja muutosten tekemisellä saat parempaa unta. Ei se tietenkään käy hetkessä mutta pienin askelin kohti hyvin nukuttuja öitä, parempaa unta yms. 

Tämän kirjan taisin bongata ensimmäisen kerran varmaan jostain äänikirjapalveluiden listasta, mutta myös muualtakin. Monet ravintoterapeutit puhuvat myös unen merkityksestä eikä suotta ja varmaan hekin ovat maininneet tämän kirjan, josta olen sen pistänyt ylös. Tuli vain tunne, että kirja pitää lukea, vaikka en sinänsä univaikeuksista kärsikään tai ole koskaan kärsinyt. Paljon ja hyvää asiaa! Unen merkitystä ei kannata aliarvioida. Hyvin nukkumisella ja hyvällä unella on vaikutusta niin paljon kaikkeen: jaksamiseen, sairauksien syntyyn, ylipainoon yms. 

Onko kirja tuttu sinulle?

Valitse paremmin: Ketsuppi

Kaikkien lasten vanhempien inhokki- tai lempparituote, sillä osa lapsista tuntuu laittavan ketsuppia vähän jokaiseen ruokaan. Joten nostetaan ketsupeista se parempi valinta.

Kaupoissa on muuten pitkät rivit erilaisia ketsuppeja ja välillä mietin, että tarvitaanko me ihan oikeasti jokainen niistä. Edelleenkään en ymmärrä, että ketsuppiin pitää laittaa myös haitallista makeutusainetta. Ketsuppi ei kaipaa sen enempää sokeria tai makeutusainettakaan.

Jos olisi tarjolla vain yksi ja ainoa ketsuppi, niin haluaisin, että se olisi tämä:

Kuva lainattu Felixin sivuilta.

Ainesosat: Tomaattisose 83 %, etikka, tärkkelys, suola, luontaiset aromit (mm. cayennepippuri, neilikka, kaneli). Sisältää luontaisesti sokereita tomaateista.

Jos lapsesi kaipaa tai itse kaipaat ketsuppia ruokaan tai ruoanlaittoon, niin valitse ehdottomasti tämä! Hintaeroakaan näillä ei muistaakseni ollut sen koommin. 

Seuraavaksi ehkä sitten jotain muuta kuin tuotevertailua! 

Haluatko vielä lisää tuotevertailuja ja parempia valintoja?

Valitse paremmin: Lasten mehut

No niin, tämä tuotekategoria täällä blogissa antaa vinkit siihen, että kuinka voi tehdä niitä parempia valintoja. Sillä haluaisin tuoda esiin parempia valintoja ja mainita hyviä tuotteita. Nämä eivät ole mitään kaupallisia yhteistöitä vaan ihan puhtaasti tuon esiin hyviä tuotteita kaupoista. 

Tässä kategoriassa arvostelen näitä tuotteita, en ihmisiä tai näiden huonompien tuotteiden ostajia. Tarkoitus on lisäksi tuoda esille näitä asioita ja saada ihmiset valitsemaan parempia tuotteita.

Aloitetaan helpoista valinnoista ja lasten mehuista. Lähtökohtana toki lapsille (ja miksi ei siis koko väestölle myös) on, että juomina vesi ja maito mutta jos joskus haluaa tarjota mehua niin tässäpä sitten paremmat vaihtoehdot.

Minusta on jotenkin ihan hullua, että lasten mehutuotteissa on käytetty makeutusaineita. Isolla on kyllä teksti sokeriton, mutta tarkempi ainesosien tutkiminen näyttää, että tuotteissa on käytetty makeutusaineita. Makeutusaineet eivät ole yhtään parempia kuin sokeri ja melkeinpä haitallisempia kuin sokeri. Aspartaamin, asesulfaami K:n ja sukraloosin kaltaiset makeutusaineet pitäisi kieltää lasten tuotteissa ja no, ylipäätään kieltää vaikkapa kokonaan.

Älä valitse siis esimerkiksi Trip tai Grandi mehuja vaikka niissä olisi kuinka teksti sokeriton ja/tai kuinka houkutteleva kuva vaan valitse ennemmin tämä:

Ainesosat: Tiivisteestä valmistettu luomuomenatäysmehu (70 %) tiivisteestä valmistettu päärynätäysmehu (20 %), vesi

Ainesosat: Tiivisteestä valmistettu omenatäysmehu

En laita kuvia Trip ja Grandimehuista, mutta laitan kuitenkin niiden ainesosaluettelot alle.

Ainesosat: vesi, mansikka (1%) vadelma (0,8 %) tiivisteestä, aromit, happamuudensäätöaineet (sitruuna- ja omenahappo) makeutusaine (sukraloosi, asesulfaami K) väri

Ainesosat: vesi, sokeri, vadelma (2%) tiivisteestä, happamuudensäätöaineet (sitruunahappo) aromi 

Miksi ylläolevat tuotteet ovat parempia kuin vastaavat Trip ja Grandi mehut?

Todella moni lasten vanhempi jo valitseekin näitä parempia tuotteita, mutta silti kait joku ostaa näitä toisiakin tuotteita, kun niitä on isot hyllyt kaupoissa ja niitä valmistetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Ehkä tämän postaussarjan idea on havahduttaa ne ihmiset, jotka valitsevat näitä sokerillisia tai sokerittomia mehuja, valitsemaan paremmin. Samalla tuet myös näiden parempien tuotteiden valmistajia ja sillä taataan, etteivät nämä huonommat tuotteet syrjäytä näitä parempia valintoja. Jokaisella valinnalla on merkitystä.

** Raikastamon mehujen ainesosaluettelot ovat lyhyet eikä niissä ole esimerkiksi sitruunahappoa tai muita lisäaineita. Niissä on käytetty yhtä tai kahta ainesosaa, vaikkakin se ainesosa on tiiviste (joka on periaatteessa sokeria). Mutta ainakaan näissä ei ole haitallisia makeutusaineita eikä lisättyä valkoista sokeria.

Minusta on hullua, että lasten mehuja mainostetaan sokerittomina ja silti niissä on asesulfaamia ja sukraloosia. Ne eivät ole hyväksi lapsille eikä aikuisille. Lapset ovat vielä aikuisiakin herkempiä ja herkemmin reagoivat esimerkiksi makeutusaineisiin. 

Entäpä se hinta?

Näissä mehutuotteissa on hinta-ero (muutamia kymmeniä senttejä) ja halvempi tuote on Trip ja Grandi. Monelle hinta on ratkaisevin tai lähes ratkaisevin asia tuotteessa, ja se on surullista, että epäterveellisempi tuote on halvempi. 

Hintaero ei ole kuitenkaan näissä tuotteissa ole merkittävän suuri ja jos vain suinkin mahdollista niin kannattaa valita Raikastamon lasten pillimehut. Myös Juustoportilla on parempia lasten pillimehuja.

Vielä vähän ...

Okei, lupaan, että seuraava postaus on jotain muuta, mutta bongasin hyvän kaavion ultraprosessoidusta ruoasta. Tämä on siis bongattu ja napattu jostain (ei ole siis minun tekemä) ja henkilö oli kysynyt tekoälyltä, mitä on ultraprosessoitu ruoka. Tekoäly näyttää olevan fiksu tässä asiassa vaikka en itse sitä kyllä käytä. Tässä oikeastaan kiteytyy aika hyvin, mikä on prosessoitua ruokaa. Ei välitetä kirjoitusvirheistä, tekoälyllä ne ei ole oikein hallussa.

Jos olisin ravitsemusasiantuntija, niin sanoisin, että aloita edes näistä:

** jätä limsat ja muut valmiit juomat kokonaan pois. 

** maustetut jogurtit pois. Käytä kreikkalainen / turkkilainen jogurtti ja lisää marjat ym.

** tee itse leipä / sämpylät.

** tee itse mysli tai osta Foodin mysli ja jätä kaikki murot kauppaan. 

** käytä esimerkiksi karrageenitonta kermaa ja jätä kaikki valmiit ruokakermat, maustetut rahkat ym pois.

Olisihan sitä paljon muutakin sanottavaa mutta jätän tämän nyt tähän. 

Kaupoissa on kyllä 80 % kaikkea turhaa, mitä meille yritetään markkinoida ja kauppareissuista tulee todella paljon helpompia, kun tietää, mitä ostaa ja monet hyllyt voi vain ohittaa.

No niin, se siitä sitten! Seuraava postaus on joko hyvinvointiin liittyvä kirjavinkki tai valitse paremmin tuote -postaus! 

Mitä on (ultra)prosessoitu ruoka? Ja vähän muutakin.

Taannoinen postaus Ultraprosessoitu kirjasta havahdutti miettimään ja kertomaan, mitä on ultraprosessoitu ruoka. Tuossa kirjassa se on luokiteltu kutakuinkin näin: mitä enemmän ruoassa on sellaisia ainesosia, joita ei kotikeittiöstä löydy, ruoka on prosessoitua. Tämä on mielestäni hyvä ohjenuora, mitä on prosessoitu ruoka. 

Nyt viime aikoina mediassa viralliset asiantuntijat ovat puolustelleet ihmeellisesti prosessoitua ruokaa. Tämä on asia, jota en ymmärrä. Tosin väitän kyllä, että nämä virallisten asiantuntijat tietävät asian, mutta kehittelevät jotain ihan ihme vastauksia, eivätkä puhu suoraan. Mistä on siis kyse?

Myös ko. kirja lähti siitä, että prosessoiminen alkaa ihan ruoan pilkkomisesta lähtien. Ruoan valmistaminen, pilkkominen, leikkaaminen, keittäminen, lämmittäminen yms on ruoan prosessointia. Mutta kaikki ymmärtää kyllä, että porkkanan leikkaaminen on eri asia kuin vaikkapa tällaiset ainesosalistat:

maitojuoma (MAITO, D-vitamiini.), tomaattimurska (tomaattimurska, tomaattimehu, happamuudensäätöaine: sitruunahappo (E330)), broilerin jauheliha (suomalainen broilerinliha, vesi,  jodioitu suola.) (Suomi), kasvirasvasekoite (rasvaton MAITO, vesi, kasviöljyt (rapsi, rypsi), muunnetut tärkkelykset, emulgointiaine (E472e), aromi, väri (karotenoidit).), pasta (TäysjyvädurumVEHNÄ), paprika (keltainen paprika (34%), punainen paprika (33%), vihreä paprika (33%)), juustoraasteseos (pastöroitu MAITO (Viro, Latvia), suola, hapate, mikrobiologinen juoksete, happamuudensäätöaine (E509), paakkuuntumisenestoaine (perunatärkkelys).), maissitärkkelys (maissitärkkelys (EU)), kanaliemijauhe (Maltodekstriini, aromit, suola, luontainen aromi, kananrasva 5% (kananrasva, hapettumisenestoaine (rosmariiniuutteet)), kanajauhe 2% (kana, suola, hapettumisenestoaine (rosmariiniuutteet)), kasvisjauhe (valkosipuli, sipuli, juuripersilja), sitruunamehujauhe (maltodekstriini, sitruunamehu). Valmiin liemen suolapitoisuus on 0,3 %.), jodioitu suola (Suola (NaCl) väh. 99,8 %, kaliumjodidi (Kl), paakkuuntumisenestoaine (E535). Jodi lisätty kaliumjodidina. Yksi kilo ruokasuolaa sisä ltää 25 mg jodia), pesto (auringonkukkaöljy, tiivistetty basilika (30 %), suola, maissitärkkelys, valkosipuli, viinietikka, fruktoosi, happamuudensäätöaineet (E270, E330).), valkosipulimurska (Valkosipuli 80%, vesi, säilöntäaine: kaliumsorbaatti, stabilointiaine: sitruunahappo.), basilika (Basilika), mustapippuri

Eihän tästä edes selviä, mikä ruoka pitäisi olla kyseessä.

Välillä en tiedä, itkenkö vai nauranko. Enemmän nämä asiat vetävät kyllä surulliseksi nykyisin. Aivan järkyttäväksi on meidän ruokaympäristö mennyt, kun esimerkiksi ylläolevasta sanotaan, että "elintarviketeollisuus ei käytä turhaan lisäaineita" "julkisten tilojen ruoka on laadukasta ruokaa" "Ruoan prosessointiaste ei määrittele sen terveellisyyttä". Kaikki nämä väitteet ovat keksittyä, valhetta, eikä millään muotoa totuus. Varmasti on kaunis ajatus, että elintarviketeollisuus ei käyttäisi turhaan lisäaineita, mutta se ei vain pidä paikkaansa nykyruokaympäristössä.

Noiden väitteiden esiin tuominen on ongelman lakaisemista maton alle, vastuun pakoilemista, ei haluta katsoa totuutta silmiin ja mahdolliset muut intressit vaikuttavat siellä taustalla. Väitän, että viralliset ravitsemustieteilijät, professorit ym jotka näitä lausuntoja antaa niin ymmärtävät kyllä asian mutta jostain syystä x eivät sano faktoja ääneen. Se ei hyödytä ihmistä / kuluttajaa, että faktoja ei sanota ääneen ja niitä kaunistellaan ja keksitään mitä ihmeellisempiä selityksiä. Mutta valheella on lyhyet jäljet ja totuus ei pala tulessakaan. Lisäksi minusta on aikamoista saivartelua jos pitkiä ainesosalistoja puolustellaan että onhan porkkanan kuoriminenkin prosessointia. Joo, on toki, mutta kaikki varmasti ihan aidosti ymmärtää pointin, tuollainen puolustelu on aika kaukaa haettu.

Tässä vielä esimerkiksi erään leivän ainesosasisältö:

VEHNÄJAUHO, vesi, TÄYSJYVÄKAURA (jyvä, jauho), VEHNÄGLUTEENI, hiiva, VEHNÄRASKIJAUHE, jodioitu suola, kasviöljy (rypsi, rapsi), emulgointiaine (E 471, E 481), säilöntäaine (sorbiinihappo) ja jauhonparanne (askorbiinihappo). Täysjyväkauraa 19 % leivän viljasta ja 12 % leivän painosta.

Tätä tuotetta muuten mainostettiin kauraleipänä / kauraisana leipänä ja kauraa leivässä alle viidesosa. Se onkin sitten toinen juttu. Tuo leipä on myös (ultra)prosessoitua ruokaa. Ei kotikeittiöstä löydy esimerkiksi askorbiinihappoa, jauhonparanteita, emulgointiaineita eikä leipä sellaisia tarvitsekaan. Ne ovat kemiallisia yhdisteitä, ja leipä ei tarvitse tuollaisia ainesosia. Jostain syystä elintarviketeollisuus on mennyt siihen suuntaan, että tuotteeseen lisätään paljon kaikenlaista.

Pahinta on, kun esimerkiksi sairaaloiden, päiväkotien, ja koulujen ruokia puolustellaan edellämainituilla väitteillä, vaikka näkeehän se sokeakin että ne ruoat eivät ole millään muotoa terveellisiä eikä normaaleja. Minusta se on myös vähän kuluttajien tyhmänä pitämistä, jos verrataan, että "hei kuoritaanhan porkkanakin ja sitä verrataan  pitkään ainesosaluetteloon". Aina yhtä huvittavaa nuo vertailut ja aikamoista saivartelua ja hiusten halkomista.

Kysynpähän vaan, että mihin jäi se ajatus, että mitä lyhyempi ainesosaluettelo, sen terveellisempi/parempi tuote. Tämä opetettiin siis ravitsemustieteiden perusopinnoissa joskus vuonna 2008 aikoihin. Fakta, joka ei muutu miksikään vuosienkaan saatossa. 

Tottakai on hyvä ymmärtää, että kaikki lisäaineet eivät ole haitallisia, ja niillä on saantisuositukset ja niitä ei tarvitse pelätä. Ei tarvitsekaan, mutta voidaan myös ajatella, että mitä lyhyempi ainesosaluettelo, sen puhtaampi/parempi/terveellisempi tuote. Tämä ajatus on nyt jäänyt jonnekin unholaan. 

Ollaan siinä pisteessä, että ainesosaluettelot ovat suurimmaksi osaksi pitkiä ja siellä on useita eri lisäaineita, niin voidaan kyllä kutsua niitä tuotteita ja ruokia ultraprosessoiduiksi ruoiksi, jotka eivät ole terveellisiä. 

Elintarvikealan yritykset osaavat kyllä valmistaa ruokaa ilman ylimääräisiä lisäaineita ja pitää sen ainesosaluettelon lyhyenä. Jos haluavat. Jos siihen pystyy tietyt yritykset, niin siihen pystyy kyllä kaikki. Kyseessä taitaa vain olla muut seikat, miksi niin eivät kaikki tee.

Summa summarum. Muista ainakin nämä tästä postauksesta: mitä lyhyempi ainesosaluettelo, sen parempi tuote on. (Lue silti ne ainesosat, jotta tiedät, mitä tuote sisältää). Jos tuotteessa olisi vain yksi ainesosa joka olisi esim. sokeri, niin ei se tietenkään ole terveellinen. Mutta ehkä pointti ymmärretty.

Mitä enemmän tuotteessa on ainesosia, joita ei löydy kotikeittiöstä, sen prosessoidumpi tuote on.

Saatan ehkä tulevaisuudessa täällä blogin puolella nostaa sellaisia hyviä tuotteita tai "parempia valintoja" vs. jokin toinen vastaava tuote. Eli vähän niinkuin "valitse mieluummin tämä tuote". Näitä itse asiassa olen listannut jo aiemminkin luonnoksiin mutta en ole vain ehkä rohjennut painaa julkaise nappia. Mielessä olisi muutenkin taas niin paljon kaikkea, mistä haluaisi kirjoittaa, mutta kaikki varmasti ajallaan. 

Tuliko uutta?