Kirjavinkki: Hiilaritietoiset kotiruokareseptit

Uusi kirja odotti kirjaston varaushyllyssä ja vieläpä tänä vuonna julkaistu kirja. Oli siinä pientä varausjonoa ja nyt voi olla jo enemmän. Tykkään laittaa ensin kirjastosta varaukseen ja sen jälkeen ottaa sopivat reseptit talteen. Jossain vaiheessa voi toki ostaakin kirjan, jos sen haluaa omaksi. Jos haluaisi kaikki kivat kirjat omaksi, voisi tulla vähän liian ahdasta kirjahyllyssä.

Johdannossa on hyvää asiaa ravinnosta. Johdannon jälkeen on hyviä vinkkejä pieniin ruokavaliomuutoksiin. Olen huomannut saman kuin kirjan kirjoittajakin, että meidän länsimainen ruokavalio on aika hiilihydraattipainotteinen eikä aina niin hyväksi ihmisten terveydelle. Seuraan aika paljon ravintoasiantuntijoita somessa sekä jonkin verran virallisten ravitsemusterapeuttien lausuntoja mediassa. Näissä on välillä suurta ristiriitaa ja herääkin kysymys, että kenen puolesta ravitsemusterapeutit puhuvat: elintarviketeollisuuden vai ihmisten terveyden. Välillä nimittäin lausunnot ovat aika ihmeellisiä, eivätkä palvele ihmisten terveyttä. 

Mutta tästä kirjasta. Kirjassa on hyviä, perusaterioita, joilla saa tehtyä ruokavaliomuutoksia ja sopivat kenelle tahansa. Kirja on jaoteltu useisiin eri kategorioihin: salaatit ja lisukkeet, kastikkeet, pientä suolaista, piirakat ja pizzat, leivät, keitot, vhh-pastaa, pääruoat ja sokerittomat herkut.Tässähän olisi jo varmasti kuukauden ruokalistat, jos kokeilisi kaikki. Kirjan ateriat ovat tavallista kotiruokaa, eikä mitään ihmeellisiä elintarvikkeita tai ainesosia tarvita. Kirjassa painottuu helppous, yksinkertaisuus ja aivan tavalliset elintarvikkeet. Ei siis mitään chian siemeniä, jalopenoja tai muita vastaavia :D Eikä siis sillä että edellämainitut olisi jotenkin hankalia elintarvikkeita. 

Kukkakaalista ja kesäkurpitsasta on vaikka mihin. Näitä haluan ehdottomasti jatkossa jalostaa kaikkeen mahdolliseen ja esimerkiksi pastan korvikkeena. Mietin jo, että saisikohan kesäkurpitsaa kasvatettua lasitetulla parvekkeella. :D Jos kerran oli ämpäriperunat, niin miksei ämpärikesäkurpitsa? :D Todennäköisesti se kokeilu on tuhoon tuomittu, sillä en ole yhtään viherpeukalo. 

Nykyisin makeaa tekee yhä vähemmän ja vähemmän mieli, mutta silti on aina pakko kurkata ns. makeat reseptit näistä keittokirjoista. 

Kokeiluun voisi mennä makeista vaihtoehdoista:

** lakujätski

** omppupannarit

** ketokuningattaren piirakka

** kookoskanelimysli

Ruoalla on iso merkitys ihmisten terveydessä, sairauksissa ja syöty ruoka vaikuttaa esimerkiksi makeanhimoon. Ei ole siis ihan sama, mitä syömme. 

Jos kaipaat ravinteikkaita ja helppoja reseptejä, kurkista tämä kirja! Kirja sopii ihan kaikille, jotka haluavat syödä hiilaritietoisemmin.

Kahvi - hyvästä vai pahasta

Kahvi - tuo rakas juoma meille suomalaisille. Tiesittekö, että suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvinjuojia? Entäpä tämä fakta: Suomen ensimmäinen kahvila avattiin Turkuun vuonna 1773. Suomalainen kuluttaa kahvia noin 20 paketin verran vuodessa. (Tutkimus vuonna 2020). 

Kahvista kirjoittaminen on ollut mielessä jo pidempään, koska se liittyy aina ravitsemuksellisiin asioihin. Aina välillä sitä törmää otsikoihin, että kahvilla on näitä x, y, z hyviä ja/tai huonoja puolia.

Itselläni ei ole kahviin tai kahvinjuontiin sen suurempaa mielipidettä ravitsemuksellisesti. Aloitin juomaan kahvia ensimmäisessä kesätyöpaikassa, joka oli kauppa. Siellä, kun oli kahvia aina tarjolla. Alussa join kahvini maidolla ja taisin laittaa sinne myös sokeria. Nykyisin juon kahvini maidolla. Jossain vaiheessa suosin kaikkia kivoja lattepohjaisia ja vaniljalattepohjaisia kahvijuomia kahviloissa. Nykyisin en enää, koska niissä on sokeria ja sitä haluan välttää. Mustaa kahvia en juo - en vain pysty juomaan sitä. Saatan laittaa myös joskus kahviin kermaa. Eri maidoillakin on väliä, mitä kahviin laittaa. Ennen laitoin kevytmaitoa, sittemmin rasvatonta ja se oli minusta todella erilaista. Nykyisin olen jo tottunut rasvattomaan maitoon kahvin kanssa, mutta huomaan kyllä eron, jos laitankin kevytmaitoa. Nykyisin se on myös aika lailla sama, mitä maitoa sinne kahviin menee. 

Juon kahvia, koska tykkään siitä. Voin myös olla ihan hyvin juomatta. En ole myöskään huomannut mitään eroa olotilassa/fiiliksessä, jos menee päiviä, etten juo kahvia ollenkaan. Oletan, etten ole riippuvainen kahvista, sillä sen puute ei aiheuta mitään. Se on ennemmin tapa, tottumus ja makuelämys kuin riippuvuus kahvista. Yleensä juon 1-2 kuppia päivässä ja se on ehdoton maksimi itselleni. Huomaan kyllä, jos kahvikiintiö on täynnä, sillä silloin en vain kirjaimellisesti pysty juomaan yhtään kahvia.

Sanotaan, että kahvin juomisella on hyviäkin puolia, mutta yhtä lailla sanotaan, että huonojakin vaikutuksia. Tässäkin asiassa varmasti pätee se, että tunne itsesi ja kokeile, mikä on sopiva juttu itsellesi. Kahvin suhteen uskon, että kohtuus kaikessa. Liika on liikaa, eikä ole hyvästä, ja eri ihmisille eri määrä on sopiva. Kahvi voi nostaa verenpainetta, jolloin sen juominen kannattaa pitää maltillisena. Minkään asian riippuvuus ei varmasti ole hyvä elimistölle ja jos kahvi tuntuu koukuttavan, niin ehkäpä omaa suhtautumista kahviin kannattaa miettiä.

Kahvin haitallinen vaikutus on sen kofeiini, joka piristää ihmisiä. Jotkut ihmiset eivät myöskään kestä kahvia niin hyvin ja se näkyy esimerkiksi vatsaoireissa. Olen myös huomannut kofeiinin piristävän vaikutuksen, jos juon illalla kahvia. Nimittäin joskus ennen muinoin, jos join kahvia satunnaisesti kuuden aikoihin niin nukahtaminen oli vaikeampaa ja en saanut unta. En sinänsä tiedä, johtuiko se kahvista vai muista asioista, mutta kahvin juomisella saattoi olla vaikutusta. Niinpä nykyisin juon kahvin oikeastaan aamulla ja mahdollisesti iltapäivällä.

Meidän kahvifaktat:

** Ei koskaan osteta kahvia normihinnalla, joka voi olla todella kallis. 

** En välttämättä huomaa eroja kahveissa - mitä tulee markettien kahvivalikoimiin. No Saludoa, Costa Ricaa tai Löfbergia ei osteta, ja yleisesti ottaen juodaan varmaan juhla mokkaa, kulta katriinaa tai presidenttiä. En oikeastaan huomaa suurta eroa vaalea tai tummapaahtoisten kahvien välillä. Ehkä jonkin pienen eron tumman ja vaalean välillä huomaan.

** Jos minkäänlaista maitoa tai kermaa ei olisi tarjolla kahvin kanssa, niin en joisi ollenkaan, sillä en tykkää mustasta kahvista, enkä välttämättä edes pysty juomaan pelkkää mustaa kahvia. En myöskään tykkää käyttää kaurapohjaisia juomia kahviin. Siitä lisää ehkä myöhemmin, miksi en.

** Meillä on myös Nespresson kahvikone ja silläkin teen joskus kahvin, jos en jaksa/ehdi keittää, mutta en koskaan aamulla juo kahvikoneen kahvia. Näissä kahveissa on makuero suodatinkahveihin. Tykkään kuitenkin myös näistä ns. kapselikahveista ja ne ovat kivaa vaihtelua välillä ja niillä saa nopeasti kahvin, jos ei ole aikaa suodatinkahville.

** Jos haluan jotain makukahvia, niin laitan kahvinpurujen joukkoon kanelia tai kardemummaa ja se on nykyisin riittävä makukahvi minulle. Makukahvin saa myös Nespresson kahvikapseleilla ja niistä löytyy vanilja/caramel/suklaa vaihtoehdot. Varmasti ehkä muitakin, mutta näitä on kokeiltu viime aikoina.

Juotko sinä kahvia? Millainen on sinun suhtautumisesi kahviin?

Kaksi ravitsemusaiheista kirjaa

En enää muista, mistä sain vinkin näistä kirjoista vai huomasinko ne vain itse kirjastosta, mutta pari kirjaa tuli laitettua jossain vaiheessa varaukseen. Aina ne tulee samaan aikaan, jolloin lukemisessa kestää - saatikka, että sisäistää oppimansa. Näissä ravitsemuksellisissa kirjoissa on aina se vaativuus, että luettu tieto täytyy myös ymmärtää ja sisäistää. Olen aina tietyllä tasolla ollut kiinnostunut lääketieteestä - en ehkä perinteisesti siten että olisin hakeutunut sellaista opiskelemaan, mutta lääketieteestä ravitsemuksellisesti. Palaset jotenkin taas ovat loksahdelleen uomiinsa ja ravitsemus lääketieteellisesti ja ihmisen elimistö on ihan supermielenkiintoista. Sen taas totesin, kun luin ensimmäistä kirjaa. 

Olen aloittanut tätä kirjaa, mutta en ole vielä kovin pitkällä. Teksti on aika vaikeahkoa ja vaatii paljon aikaa, että ymmärtää ja sisäistää. Mutta ihan supermielenkiintoista. Olen vasta päässyt alkuosaan, jossa puhutaan aivoista, ihmisen elimistöstä ja mm. Alzheimerin ja muista taudeista. Kirjan myöhemmässä vaiheessa käsitellään ilmeisesti eri ravintoaineita ja elintarvikkeita. Veikkaan, että tämä kirja täytyy uusia monen monta kertaa, aika mahdotonta saada kuukaudessa luettua.

Tämä toinen kirja on ilmeisesti tullut laitettua varaukseen ihan mielenkiinnosta. Kirja vaikuttaa aika paksuhkolta ja saattaapi taas kestää, että saan senkin luettua. En ole vielä aloittanut sitä, koska ensin pitää saada tuo ensimmäinen kirja luetuksi. Tältä kirjalta odotan ehkä vain oman uteliaisuuden tarpeen tyytymistä. :D On mielenkiintoista päästä lukemaan kirjaa ja onko siinä sellaista tietoa, mikä yhdistyy jonkin toisen ravitsemustiedon kanssa. Tässä kirjassa ei sinänsä kiinnosta nuo 4 viikon ruokavalio-ohjelmat jne vaan oikeastaan haluan enemmän tietää, yhdistyykö joku tieto muun opitun tiedon kanssa. Tuleeko tästä kirjasta jotain uutta ja kokeiltavaa tietoa itselleni? Se on ehkä se, mikä kirjassa kiinnostaa eniten. 

On ihan eri motivaatio lukea tällaisia kirjoja silloin, kun on se oma ja oikea motivaatio niihin verrattuna esimerkiksi peruskoulussa, jossa vaan on luettava jotain ainetta, mikä ei innosta välttämättä yhtään. Tai vaikka innostaisikin, mutta että osaisit sisäistää ja soveltaa sitä tietoa muuten.