Pari kirjaa

Tykkään lukea erilaisia kirjoja ravitsemuksesta ja ravinnosta. Oon ehkä silleen keskivertoa enemmän kiinnostuneempi ravinnosta/ravitsemuksesta ja siksi näitä ravitsemusaiheisia kirjojakin tulee luettua laidasta laitaan. Jos muuten kirjoitan täällä jostain kuten vaikkapa taannoin vinkkasin unikirjasta, niin se ei tarkoita, että aihe olisi välttämättä ajankohtainen itselle tai että itse kärsisin jostain asiasta. Ajattelen asioita vähän laajemmasta, yleensä väestöllisestä, perspektiivistä ja sitten täällä tulee kirjoitettua siitä, mistä on lukenut, tai on muuten ajankohtaista. Sokeri nyt on aina sellainen aihe, joka puhututtaa ravitsemuspiireissä.

Tämän kirjan näin ehkäpä ensimmäistä kertaa jossain blogissa ja sitä kautta laitoin varaukseen. Se tuli kesällä ja saatoin muuten uusiakin sen pari kertaa. Viime kuukausina on ollut jokseenkin paljon erilaisia kirjoja luettavana ja kaikkeahan ei vain ehdi ja osaa jää vähemmälle huomiolle kuin ehkä haluaisi. Onneksi on uusintamahdollisuudet!

Kirja oli aika sellainen perusteos sokerista, jätti ehkä vähän syvemmät ajatukset pois. Näitä asioita on varmasti jokainen kuullut jo, niin itselle tuntui kirja vähän pintapuoliselta. Esimerkiksi kirjassa ei keskitytty makeanhimon syihin vaan kerrottiin pintapuolisemmalla tasolla. Liitän yleensä itse aina sen syyn johonkin ongelmaan ja ratkoisin sitä syytä, enkä pelkkiä oireita. Toki on hyvä poistaa oireet mutta syvempi ajatus olisi hoitaa jonkin asian syitä eikä pelkästään oireita. Mutta kuten sanoin, niin saatan olla keskivertoihmistä kiinnostuneempi ravitsemuksesta ja se saattaa näkyä myös näin.

Kirjassa oli kuitenkin hyviä vinkkejä kuten 21 päivän ateriaehdotukset (todella kattavat!) ja muutamia hyviä, sokerittomia reseptejä lopussa. En siis sano, etteikö kirjan sanomaa kannattaisi noudattaa tai kokeilla mutta itselle tuli tällaisia havaintoja aiheesta. Tykkään mm. sellaisista ravitsemusasiantuntijoista, jotka "elää kuten opettaa". Aloin myös seuraamaan tämän kirjan kirjoittajaa somessa ja huomasin, että Instagramin puolella jakaa mm. sokerillisia reseptejä. Ja en siis sano, etteikö niin saisi tehdä, mutta jotenkin tykkään siitä elän kuten opetan tyylistä. Lisäksi itse tykkään paremminkin puhua elämäntavasta eikä kuureista tai detoxeista. Mutta hyvä perusteos ja jos joku haluaa sokeridetoxin, niin varmasti kirja auttaa siihen. 

Toinen kirja, joka oli reseptikirja.

Tähän olikin sitten varausjono, ja jonka laitoin varaukseen joskus keväällä. Kirja on Sonia Wahlroosin Haarukallinen hyvinvointia. Tämä on reseptikirja. Nyt on pakko myöntää, että tämä kirja jäi vähän taka-alalle. Kesän ajan on ollut kamalasti kirjoja luettavana ja katsottavana ja en milllään ole ehtinyt käymään läpi tarkemmin kaikkia, joten se oli vähän sääli tämän kirjan kohdalla. Voisihan sen toki uudestaankin lainata, jotta ehtisi perehtymään tarkemmin. Ehkä lainaan jossain vaiheessa uudelleen. 

Pari reseptitallennusta kuitenkin kirjasta:

** porkkanakakku

** omenainen uunipaistos

Sellaisia kirjoja tällä kertaa! 

Olivatko nämä tuttuja kirjoja sinulle?

Parvekeviljely

Monelle varmaan tuttua kasvimaat ja parvekeviljely. Tuntuu, että jossain vaiheessa ihmiset innostuivat kasvattamaan itse kasviksia, yrttejä yms vai oliko se sitten vain oma somekupla mutta pakkohan sitä oli kokeilla. En yleensä tee kyllä asioita, jos muutkin tekevät vaan niihin on aito innostus, kiinnostus ja kokeileminen.

Mansikka alkukesältä.

Suuri epäröinti oli varmasti se, kun tiedän, etten ole mikään viherpeukalo. Yleensä kukat kuolevat aika nopeasti meillä ihan sama mitä niille teen tai jätän tekemättä, niin ne kuolevat. :D En siis ole yhtään viherpeukalo ja sehän siinä mietitytti kaikista eniten, että osaanko viljellä mitään. Mutta uusia asioita pitää kokeilla, koska niistä oppii ja ihan sama vaikka mikään siemen ei nousisi tai vaikka kaikki kuolisi heti. Ei ole mitään väliä vaikka epäonnistuisi, pääasia, että kokeilee!

No vuonna 2024 kylvimme tomaatin siemeniä, koska ajattelin jostain syystä, että tomaatteja olisi helppo kasvattaa. Suuria odotuksia ei ollut. Ehkä oikeastaan se, että saadaan nousemaan edes jotain vihreää, eli sato mielessä en sitä tehnyt. Muistaakseni emme kylväneet muita. Kahdesta tomaatintaimesta tuli tomaatteja. Tämä oli ihan odotusten ylittävää, sillä tosiaan en ajatellut, että mikään kasvaisi. :D

Persilja on helppo kasvatettava ja sitä tulee varmasti laitettua myöhemminkin. 

Tänä vuonna halusin kokeilla muitakin. Valitsimme siemenet sen perusteella, mistä tuli tunne, että halutaan kokeilla. Koska lapsen suusta tulee parhaat ideat, niin kysyin tietenkin apurilta, että mitä laitetaan kasvamaan. Sieltä tuli: mansikkaa, tomaattia, paprikaa ja todella paljon kaikkea muutakin. Omassa ravitsemuskuplassa myös tietyt yrtit ovat terveystuotteita ja yritin ottaa myös sellaisia mukaan, jos ne tuntuivat meille sopivilta.

Mitä laitoimme?

Ostettiin tomaatin ja paprikan siemeniä, persiljaa, pinaattia, mansikkaa, rosmariinia. Tomaattia ostettiin muutamaa eri lajiketta, ilmeisesti siinä toivossa, että tänäkin vuonna saisimme tomaattia. Mitään takeita eikä odotuksia ole, että nämä lähtisi kasvamaan ja tulisi jotain satoa. Se on vain plussaa, jos jokin kasvaa syötäväksi asti. Tähän mennessä on jo tullut pinaattia ja persiljaa ja niitä onkin ollut kiva napsia syötäväksi. Nämä tuntuvat olevan sellaista helppoa tällaiselle ei-viherpeukalolle. Pinaatti lisäksi viihtyy kait viileässä ei tarvitse ottaa keväällä sisälle, jos on viileitä öitä. Pari tomaatinvartta on jo kasvanut todella pitkäksi. Pisin tomaatinvarsi on jo yli 150 cm pitkä. En kyllä yhtään tiedä, miksi osa on kasvanut noin pitkiksi. :D

Nyt on myöhemmin tullut mieleen, että olisi pitänyt laittaa kurkkuja, kun niitä on näkynyt taas somekuplassa nimellä ikkunakurkut. Jotenkin on tunne, että kurkkuja olisi helpompi kasvattaa kuin tomaatteja. 

Tarinan opetus: Tee uusia juttuja, laita kasvamaan sitä, mitä haluat, ihan sama vaikka jostain sanottaisiin, että jokin on vaikea kasvattaa, kokeile. Et voi tietää, vaikka jokin kasvaisi. Ja mitä väliä silläkään on, vaikka mikään ei lähtisi kasvamaan. :D On pääasia, että yrittää, eikä mieti pahimpia skenaarioita alussa.

Kukkien kasvatukseen en ole edelleenkään innostunut, mutta yrttejä ja muita syötäviä on kiva laittaa kasvamaan. Kukat ovat kyllä kivoja, mutta poimin sitten luonnonkukkakimppuja parvekkeelle.

Mansikka heinäkuussa.

Kasvien kasvamista on muuten kiva seurata. Mansikka on kukkinut mutta yhtään marjaa ei tosin näy. Mulla on sellainen tunne, että yksi mansikka sieltä nousee jossain vaiheessa. Se vaihe voi olla vaikka lokakuussa :D Tomaateista en ole yhtään varma, että tulisi satoa, mutta jäänee nähtäväksi. Meillä yleensä tämä viljely kosahtaa siihen, kun jos kesällä on parikin viikkoa pois kotoa, niin kaikki kasvit kuolevat sillä välin. Olen kyllä viritellyt juttuja, jotta saisivat vettä poissaollessa. Tänä vuonna ilmeisesti selvisivät hyvin poissaoloista, ehkä. Mikään taimi ei ainakaan kuollut sinä aikana. 

Ensi vuodelle jatkoon menee ainakin pinaatti, persilja, ja jotain uuttakin pitää kokeilla taas sopivassa suhteessa. Ehkä ne kurkut? Tomaateista en tiedä, laitanko enää, sillä niiden kasvatus tuntuu vaikealta, vaikka moni antaa ymmärtää, että ne kasvaisi helposti tomaateiksi asti. 

Oletko sinä kokeillut yrttien tai kasvisten viljelyä?

Kuinka vedät haluamiasi asioita puoleesi

Eräänä kesäpäivänä kaipasin jotain helppoa ja positiivista, tietyllä tapaa itsensäkehittämiseen liittyvää, luettavaa ja sellaista kirjaa, jonka saa heti kirjastosta ilman varauksia ja odotuksia. En ollut hetkeen lukenut mitään ns. positiivisen mielen kirjaa ja sattumalta kävelin myös itsensäkehittämishyllyn ohi kirjastossa. Hetken katselin niitä kirjoja ja käteen tarttui tämä kirja. Kuulosti hyvältä ja kivalta!

Kirjan lukeminen ei tietenkään tuo asioita eteesi vaan oma toiminta, muutos ja ajattelutapa tuovat. Tämä on hyvä kirja sellaiseen positiiviseen mieleen ja itsensäkehittämishetkiin - miksei nyt muutenkin. Ja muuten toimii. Ihmisen ajattelutavalla on niin suuri merkitys, Kirjassa on ihan konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia, kuinka tämä toimii. En tehnyt itse niitä harjoituksia, mutta luin ne silti. Kirja ei ole paksu ja kirjan luki kohtuunopeasti, vaikka oli muitakin kirjoja samanaikaisesti kesken. Helppoa luettavaa, mutta kannattaa lukea kuitenkin ajatuksella ja ymmärrettävästi.

Tässäpä tällainen erittäin hyvä kirja vetovoimasta ja siitä, kuinka vedät haluamasi asioita puoleesi! Onko tuttu kirja?

Valitse paremmin: Hillot

Kauppojen hyllyt pursuavat myös erilaisia hilloja. Vaikka hillo nyt ei välttämättä kuulu päivittäisiin ruokiin, mutta niidenkin suhteen kannattaa lukea ainesosaluettelot. Harvassa on nimittäin hillot, jotka eivät olisi kyllästetty sokerilla. Terveelliset valinnat lähtevät pienistä valinnoista. Pieniä, hyviä valintoja kun tekee, niin kierre on jatkuvaa ja huomaat, että olet tehnyt paljon hyviä valintoja oman terveyden eteen. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla, mutta aloita parempien vaihtoehtojen tekeminen jo tänään! 

Katsoin huvikseni muutaman eri valmistajan hillojen ainesosaluetteloita. Tässä yksi:

Sokeri, mansikka, vesi, sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 330), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 35 g marjaa.

Ensimmäisenä ainesosana sokeri ja kolmea eri lisäainetta. Tuote sisältää reilusti alle puolet sitä marjaa.

Omena, sokeri, vesi, mansikka, mustikka, vadelma, sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 296), säilöntäaine (E 202). 100 g tuotetta sisältää 50 g marjaa ja hedelmää.

Tätä puolestaan mainostettiin "vähempisokerisena". Puolet hillosta on sokeria ja kolmea eri lisäainetta. Lisäksi sokeria on enemmän kuin marjoja.

No mikä se parempi vaihtoehto sitten on?

Kuva lainattu netistä. 

Tämä on se parempi valinta mitä tulee sokeriin. Toki tässäkin on pari lisäainetta, kuten esimerkiksi sitruunahappo, jonka saisi mielellään jättää pois. Näillä tuotteilla on valtava hintaero. Tavallinen hillo taitaa olla parin euron luokkaa ja tämä hillo on viiden euron luokkaa. Kyllähän se kirpaisee, kun tätä ostaa, mutta mieleni ei ainakaan anna periksi ostaa sokerillista hilloa. 

Parhain valinta taitaisi olla itsetehty hillo, jonne ei välttämättä tulisi yhden yhtäkään lisäainetta ja makeutuksen voisi itse päättää. Tästä seuraava vaihtoehto on ilmeisesti tehdä itse hillot. 

Kerro kommenteissa parempi vaihtoehto hilloksi, jos tiedät sellaisen!

Kesä on parasta satokauden aikaa

Kesä on kyllä parasta satokauden aikaa. En ole oikeastaan yhtään puutarhaihmisiä mutta viime vuosina olemme kokeilleet mielenkiinnosta parvekeviljelyä. En senkään puolesta ole kovin vakuuttunut omista taidoista mutta onneksi tällaisille ihmisille löytyy metsästä poimittavaa. Vaikka viime vuonna kaksi tomaatintaimea kasvatti tomaatteja. Kylvimme siis siemenistä asti. Mutta mustikoiden poimimisessa ei tarvitse osata viljelytaitoja.

En välttämättä olisi itsestä joskus uskonut, että intoilen jostain mustikoiden poimisesta mutta näin vain kävi. Metsä antaa nyt niin parastansa ja mustikoiden poimiminen on jotenkin niin meditatiivistakin. Varsinkin jos mökin pihat ja lähiympäristöt ovat täynnä mustikkaa, niin se on suoranainen vihje, että ne pitää poimia. En välttämättä tykkäisi lähteä pidemmälle mustikkaan mutta näin se tapahtuu jotenkin luonnostaan, kun voi pienen kipon poimia silloin, kun on sopivaa aikaa muista puuhista. Pienistä kipoista tulee myös isompi kippo.

Mustikat ovat luonnon omaa superfoodia. Mustikka on ravinteikas marja. Mustikan mahtavuus perustuu antosyaaneihin ja antosyaanit ovat antioksidantteihin kuuluvia flavonoideja. Reilu desilitra mustikoita päivässä riittää tukemaan hyvinvointia.

Viime vuosina on itseäni pohdituttanut, että laitanko sokeria marjoihin, kun pakastan ne. Koska en halua käyttää sokeria oikeastaan missään, niin tässäkään asiassa en haluaisi laittaa sokeria marjoihin pakastamisvaiheessa. Se vaan tuntuu jotenkin vähän hassulta lisätä sokeria marjoihin ja kun ilmankin selviää. Nykyisin kun ihmiset saavat muutenkin vähän liikaa sokeria kaikkialta, niin minusta on hyvä opetella uusia tapoja ja myös kyseenalaistaa onko jokin välttämätöntä. 

Martat ainakin ohjeistavat, että mustikat ja muutkin kovakuoriset marjat voi pakastaa ilman sokeria. Olemmekin jättäneet esimerkiksi mustikoista ja puolukoista sokerin pois pakastamisvaiheessa. Tämä on ollut jotenkin itsestäänselvää, ettei mustikoihin tarvitse laittaa sokeria. Eikä se maku ole muuttunut mihinkään suuntaan eivätkä mustikat ole mitenkään pilaantuneet pakastimessa.

Suurempi kysymys on ollut, laittaako mansikoihin sokeria. Mansikoiden "soluhengitys" tms ilmeisesti vaatisi vähän sokeria (tutkin asiaa joskus, pahoittelut, etten osaa välttämättä selittää asiaa oikein) mutta olen huomannut, että moni ihminen ei laita mansikoihin sokeria. Osa sanoo, että sokerin poisjättäminen muuttaa mansikoiden makua, osa puolestaan ei huomaa mitään. Viime vuonna tein pienen testin ja olin laittamatta sokeria pariin mansikkarasiaan. Rasioita avatessa talvella yritin sitten tehdä testiä, että onko maku tms muuttunut. En huomannut itse kyllä mitään maun muutosta eivätkä mansikat mitenkään pilaantuneet pakastimessa. 

Tänä vuonna pohdin taas, että laittaako sokeria vai ei. Päädyin laittaan 1 tl puolenlitran rasiaan. :D Olisin varmaan voinut olla laittamattakin. Ainakaan sitä sokeria ei tarvitse laittaa monia ruokalusikallisia. 

Otetaas tähän loppuun pieni mansikkagallup:

1. Pakastatko marjoja kesällä?

2. Jos pakastat, laitatko sokeria?

Hyvinvoinnin ja terveyden kulmakivenä: uni

Unen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa. Luin Miksi nukumme? kirjan ja se on mullistava kirja unen vaikutuksista. Luin  tätä kirjaa varmaan noin 3-4 kk sillä teksti on niin asiapitoista. Kirjassa käydään läpi oikeastaan ihan kaikki, mikä vaikuttaa todistetusti uneen. Kirja ei ole mikään sellainen "uniartikkeli" nuku paremmin voi hyvin -tyyppinen vaan ihan toista luokkaa. 

Kirjassa puhutaan unen merkityksestä eri sairauksille, lasten unesta, vanhuksien unesta ja oikeastaan aivan kaikesta, mikä nyt vain jollain tavalla liittyy uneen ja nukkumiseen. Kirjassa on myös vinkit, kuinka nukut paremmin. Jos siellä on joku, joka kärsii unettomuudesta, univajeesta, ota tämä kirja kuunteluun / lukemiseen, ja avoin mieli, niin voisin melkein vaikka vannoa, että tämän kirjan jälkeen nukutkin paremmin, kun teet muutoksia. Pelkkä kirjan lukeminen ei tietenkään tuo hyvää unta tai paranna univajetta mutta kirjan vinkeillä, tiedolla  ja muutosten tekemisellä saat parempaa unta. Ei se tietenkään käy hetkessä mutta pienin askelin kohti hyvin nukuttuja öitä, parempaa unta yms. 

Tämän kirjan taisin bongata ensimmäisen kerran varmaan jostain äänikirjapalveluiden listasta, mutta myös muualtakin. Monet ravintoterapeutit puhuvat myös unen merkityksestä eikä suotta ja varmaan hekin ovat maininneet tämän kirjan, josta olen sen pistänyt ylös. Tuli vain tunne, että kirja pitää lukea, vaikka en sinänsä univaikeuksista kärsikään tai ole koskaan kärsinyt. Paljon ja hyvää asiaa! Unen merkitystä ei kannata aliarvioida. Hyvin nukkumisella ja hyvällä unella on vaikutusta niin paljon kaikkeen: jaksamiseen, sairauksien syntyyn, ylipainoon yms. 

Onko kirja tuttu sinulle?

Valitse paremmin: Ketsuppi

Kaikkien lasten vanhempien inhokki- tai lempparituote, sillä osa lapsista tuntuu laittavan ketsuppia vähän jokaiseen ruokaan. Joten nostetaan ketsupeista se parempi valinta.

Kaupoissa on muuten pitkät rivit erilaisia ketsuppeja ja välillä mietin, että tarvitaanko me ihan oikeasti jokainen niistä. Edelleenkään en ymmärrä, että ketsuppiin pitää laittaa myös haitallista makeutusainetta. Ketsuppi ei kaipaa sen enempää sokeria tai makeutusainettakaan.

Jos olisi tarjolla vain yksi ja ainoa ketsuppi, niin haluaisin, että se olisi tämä:

Kuva lainattu Felixin sivuilta.

Ainesosat: Tomaattisose 83 %, etikka, tärkkelys, suola, luontaiset aromit (mm. cayennepippuri, neilikka, kaneli). Sisältää luontaisesti sokereita tomaateista.

Jos lapsesi kaipaa tai itse kaipaat ketsuppia ruokaan tai ruoanlaittoon, niin valitse ehdottomasti tämä! Hintaeroakaan näillä ei muistaakseni ollut sen koommin. 

Seuraavaksi ehkä sitten jotain muuta kuin tuotevertailua! 

Haluatko vielä lisää tuotevertailuja ja parempia valintoja?